Mitä monien rakastamaa elokuvaa tai kirjaa inhoat?

Inhoan Amelieta. Ruma vaateripustimen laiha pääosanesittäjä joka vääntelee naamaansa, tyhmiä kliseisiä vitsejä ja teeskentelevää lässytystä. Eniten ärsytti se kun leffaa mainostettiin että se saa takuulla hyvälle tuulelle. Mikään elokuva ei ole ikinä ärsyttänyt niin.

En saanut luettua ja leffat ovat niiiiinnnnnn kuolettavan tylsiä etten ole toista tai kolmatta osaa saanut koskaan katsottua loppuun asti. Ihan hirveän pitkävetinen eeppinen pieru koko juttu.



Tosiasia on että pidän suurinta osaa ainakin modernista pop-kulttuurista hirvittävän tylsänä ja sisällöttömänä viuhuntana joten suhtaudun varauksella kaikkeen massiivisesti suosittuun. En enää luota yleisön ääneen, joku 35-50 vuotta sitten olisin vielä kaiketi ollut messissä. Siksi yllätyinkin niin kovasti kun tajusin olevani Spiderman -elokuvien ylin fani.



Neiti Etsiviä käytin tasoittamaan epäsuhtia pöydänjalkoja.

ihan kamala, pelottava, inhottava, ahdistava jne. En vain voi sanoa pitäväni tuontyyppisestä kirjallisuudesta, vaikka vaikuttava olikin.



Coelho on taas ihan rehellisen ärsyttävää.

En ole vielä koskaan lukenut Hotakaisen proosaa, josta olisin tykännyt. Aina jotain hulluja äijiä pakkomielteineen. Ahdistavaa, eikä huumori aukea mulle ollenkaan.



Jari Tervo. Hyydyin jonnekin sivulle 30 sen ainoan kerran kun jotain sen romaania koitin lukea, ihan vaan siksi, etten tajunnut siitä sen kirjoitustyylistä hevon hittojakaan. Sekavaa, outoa, kokonaisia kohtauksia ja keskusteluja joista en tajunnut höykäsen pöläystä. Siitähän olisi tietysti velvollisuus tykätä, jotta säilyisi edes kohtuullisen älykkään ja sivistyneen ihmisen kirjoissa. Huoh.



Coelholta luin tasan sen Alkemistin ja viskasin sitten seinään. Kaameaa skeidaa.



Mutta viime vuosien lukukokemuksista intohimoisimmin vihasin Philip Pullmannin His Dark Materials-sarjaa - suomennettu ilmeisesti nimellä Universumien tomu, näiden pohjalta tehtiin se Kultainen kompassi-elokuva. Niissä kirjoissa on juonen puolesta tasan yksi hyvä juttu, jonka takia olisin voinut antaa paljonkin anteeksi (jota en nyt sit paljasta), mutta voi miten huonosti kirjoitettu ja kömpelö koko trilogia.



Ai niin, Harry Potter. Tavallaan. Nautin aikoinaan lukiessani niitä englanninkielisinä, ja uusin oli aina pakko lukea pian julkaisemisen jälkeen; katsoin sormien läpi kaikkia puutteita. Mutta sittemmin lukiessani niitä suomeksi ääneen lapsilleni vääntelehdinkin kiusaantuneena puolet ajasta ja usein oikein nolostelin kirjailijan puolesta. Pitkällisiä juoneneselittelykohtauksia, ylinäyttelyä paperilla, latteaa kieltä. Ihan kuin Ursula Le Guin jossain sanoi: eihän ne ole kirjallisuutta oikeastaan ollenkaan.



Potter-elokuvissa puolestaan hävettää pääosaa esittävien näyttelijöiden surkeat näyttelijäntaidot, jotka pistää silmään sitä pahemmin mitä pidemmälle sarjassa edetään - siinä se taas nähdään, että lapsitähdistä ei useinkaan kasva sävykkäitä aikuisnäyttelijöitä, vaan suoritus jumii siihen yliampuvaan otsan kurtisteluun ja silmien räpyttelyyn joka näytti niin kivalta vielä 11-vuotiaana.



TV-sarjoja en juurikaan katso, joten en voi edes oikein vihata. En mä kyllä tajua teitä BB:n kyttääjiä, jotain sairastahan sellasessa tirkistelyssä jo on. True Bloodista katsoin ensimmäisen tuotantokauden, ja menetin saman tien osan kunnioituksesta niitä kavereitani kohtaan, jotka ilmoittautuvat intohimoisiksi faneiksi. Sehän on jotenkin... vaan lapsellinen. Mutta toki tuhansia kertoja pahempi on Twilight, jolle ei tiedä itkeäkö vai nauraa.



Hyvää yötä kaikille! Suorinpa tästä näkemään katkeria ja kaunantäyteisiä unia.

tuli mieleen että Kauna, siis se alkuperäinen Japanilainen Kauna jatko-osineen on TYLSÄ. Siis ihan helvetin tylsä.



Amerikkalaista en ole nähnyt. Ei kun näinhän sen kakkosen joka tuli telkkarista. Oli koherentti kuin kissanpieru, "juoni" poukkoili ja pelottaviksi tarkoitetut kohtaukset olivat irrallisia ja typeriä. No, jos lähdemateriaali on jo täyttä paskaa...



Samoin Thaikku-kauhu Shutter oli ihan paska. No, joistain kohdista irtosi naurut mutta muuten oli puiseva pläjäys. Tämä on jostain syystä arvostelusuosikkien joukossa.



"The Thing" oli lähes kuolettavan tylsä. Siis se kasariversio joka on aina kauhuleffalistojen kärkisijoilla.

en voi sietää mitään fantasy-kirjoja tai -elokuvia.

En myöskään jaksanut lukea Totta romaania loppuun, jotenkin epäuskottavalta tuntui.

Matrix! Joku muukin mainitsi jo...

Aivan käsittämätöntä paskaa ja tätä moni pitää parhaimpana elokuvana?!? Ei pysty ymmärtämään...

miten se nainen voi olla niin suuri stara? Eritoten hänen morsian karkuteillä tai ihan missä vaan, who cares, ärsyttää eniten. Ai niin; eihän tämä riuku ole tehnyt muun tyypppisiä leffoja! Kirjoista jo mainitut suuret venäläiset klassikot; lääketeollisuus menisi nukahtamislääkkeidensä osalta pohjille, mikäli ihmiset tajuaisivat hyödyntää näitä kirjallisuuden helmiä!

uskomatonta shaibaa! Niin huonosti vielä kirjoitettukin, että ihan itkettää. Leffat vielä surkeampia! Pitää varmaan olla ÄO 2, että näitä voi arvostaa...

En varmaan yhteenkään kirjaan ole pettynyt yhtä pahasti. Luin sen vasta 30-vuotiaana ja olin täydellisen hämmentynyt, tuo kirjako joku erityinen suomalainen merkkiteos. Ei iskenyt, ei sitten yhtään. Muuten kyllä tykkään juuri suomalaisesta kirjallisuudesta, myös vanhoista klassikoista.

Se sijaan Taru sormusten herrasta oli teinivuosien suosikki, luin trilogian useita kertoja läpi. Minusta se on nimenomaan nuortenkirjallisuutta ja luettava nuorena, vanhempi ihminen ei jaksa enää innostua siitä tarunhohtoisuudesta eikä yleensä edes pysty uppoutumaan niin syvästi tarinan maailmaan, kun on muitakin asioita hoidettavana. Taru sormusten herrasta vaatii naiivin lähestymisen.



American Beauty on loistava elokuva, jossa keski-ikäiset ihmiset painiskelevat monisyisten ongelmiensa kanssa. Sen sijaan Titanic ratsastaa vain romantiikalla eikä ole mikään merkkiteos.

Yritettiin kerran katsoa se miehen kanssa ja jätettiin kesken, kun turhemmalta ja tyhmemmältä ei olisi voinut ajankäyttö tuntua. En ymmärrä mikä elokuvasta tekee hienon, mun mielestä niin mitäänsanomaton ja tylsä kuin olla ja voi.

Häntä arvostetaan "nokkeluudella" mutta mielestäni ne juonet ovat vaan niin yksinkertaisia. Nokkeluutta ehkä alakoululaisille.



Forrest Gump on tyyppiesimerkki leffasta jonka kait pitäisi jalostaa katsojan ihmiskäsitystä ja tehdä hänestä niin maailmaa syleilevä että... Alleviivattua moraalikasvatusta. Noloa. Ameriikkaliasta ryysyistä rikkauksiin satua.



Oikeasti tykkään kirjoista, esimerkiksi Umberto Econ romaanit, joissa oikeastikin kieputetaan lukijan päätä ja vaaditaan lukijalta paneutumista aiheeseen. Brown on vastaavista jotenkin niin helppo-lukuinen-versio-lukemaan-opetteleville.

Monta olisi, mutta mitä ekana mieleen tulee niin leffapuolelta Titanic, täysin turhaa ja pitkitettyä siirappista rakkausdraamaa täytteenä. Leffasta saisi leikattua tunnin pois jättämällä lirkuttelun vähemmälle (saisi sitä olla, muttei noin paljon).



Kirjoista Sota ja rauha. Käsittämättömän raskassoutuista vitkuttelua. Oikeastaan nämä venäläiset klassikot ovat kaikki samaa.

enkä tykkää salkkareista, en kotikadusta enkä vastavista suomalaisista söherryksistä.

Johnny Depp on ärsyttävä ja vastenmielinen enkä katso ainuttakaan leffaa enää missä se on.

Naisille suunnatut romanttiset viihdekirjat.

Aivan järkyttävää, muka syvällistä roskaa. Mutta uppoaa näköjään ihmisiin kuin häkä.



Elokuvista en voi sietää Pirates of the Caribbean -tyyppistä melskaamista. Samoin ihan naurettavan huonoja (siis oikeasti tuli nauru välillä surkeasta dialogista ja juonenkäänteistä) ovat esim. Ritarin tarina ja Punahilkka (se suht. tuore versio).

Olivat itkeneet valtoimenaan...kauheeta teltta hässimistä ja pökkimistä. Olen suvaitsevainen, mutta silti...

Brokeback Mountain

on minusta ihan naurettavaa paskaa.

täältäkin.