Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ja viina
01.10.2011 |
On tullut sitten meidän perheessäkin alkoholista "ongelma". Vaimo on ruvennut piikittelemään alkoholinkäytöstäni ja toivoo etten joisi käytännössä ollenkaan. Hänellä itsellään on erittäin huonoja kokemuksia lapsuudestaan ja pelkää myös että minusta tulee alkoholisti kun suvussa on siihen taipumusta. Ongelmajuomisesta ei ole kuitenkaan kyse omalla kohdallani, yhtään kaunistelematta tai peittelemättä kulutus on:
-3 annosta (pari olutta tai puoli pulloa viiniä) pe- ja la- iltana, satunnainen yksi olut ehkä kerran viikossa.
-Muutamat firman tms. bileet vuodessa, joista on kyllä ollut seuraavana aamuna pientä jysäriä yms mutta olen ollut klo 8-9 sängystä ylhäällä ja hoitamassa oman osuuteni taloudesta.
-En ole koskaan juonut itseäni humalaan lasten nähden
-Juon nuo pari lasillista aina kun lapset ovat jo menneet nukkumaan.
Minulle alkoholi on nautintoaine. Ostan laatuoluita tai hyvää viiniä, josta haluan nauttia. En kännin takia, siihen kelpaisi halvempikin tavara. Juomiseni ei ole humalahakuista.
Kuitenkin alkoholinkäytöstä saa aina kuulla tai merkitseviä katseita. Vaimoni ottaa joskus vähän seuraksi, mutta jos minä en ottaisi hän olisi varmasti absolutisti.
Ymmärrän että hänen lapsuutensa takia pelkoja on, mutta jos en 40 ikävuoteen mennessä ole viinaan langennut tämän pahemmin niin tuskinpa tässä nyt ihan rappion tiellä ollaan. Ärsyttävä pieni yksityiskohta liitossa, joka muuten toimii hyvin. Itse en halua absolutistiksi ryhtyä, niin paljon nautin pienestä rentoutumishetkestä hyvän ruuan ja viinin kera.
M
Kommentit (23)
Jos sinä haluat ottaa alkoholia, mutta vaimosi ei siedä pientäkään määrää, niin ei siinä sitten auta mikään. Vaimollasi on oikeus elää absolutistin kanssa jos haluaa. Hänen on kuitenkin ymmärrettävä, että sinusta ei sellaista tule.
Keskustele nyt ihan vakavasti asiasta. Mikä alkoholissa on se paha? Minäkin tiedän, että takana voi olla pelko siitä, että sinun alkoholinkulutuksesi pikkuhiljaa lisääntyy.
Pelko ei valitettavasti ole aiheeton, mikä on luettavissa tälläkin palstalla.
Hyvin harva meistä av-mammoista on tietoisesti valinnut miehekseen paljon alkoholia käyttävän.
Harva on edes kuvitellut, että "kyllä se sitten vähentää kun ..." Useasti mies alkaa ottaa olutta vähän enemmän, sitten vielä enemmän, ja sekaan väkevämpiä, ja yhä useammin.
Voisitko päästä vaimosi kanssa sopimukseen siitä, missä on se raja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka viikko olutta, milloin enemmän ja milloin vähemmän. Ei hakkaa, ei ole vaimo ja lapset koskaan hangessa. Että hyvää päivää vaan! Mittani on kuitenkin täynnä. Se tuli tänä aamuna yli äyräiden, kun yön ensin kuuntelin miehen kaverin oksentelua ja aamulla, kun aloin siivoilla tiskialtaasta astioita koneeseen, oli tämä tyyppi oksentanutkin sinne altaaseen.
Miltäs tuntuisi siivoilla limaisia kökköjä juomalaseista pois? Tai ajatella, että mitä jos lapset olisi yöllä janoisena menneet keittiöön ja ottaneet tiskialtaasta kupin ja juoneet siitä vettä?
Mies oli sanojensa mukaan kaverin siitä sit komentanut vessaan, mutta eipä ollut siivonnut sotkuja. Tuumi vain minulle "että eipä ole mun oksennuksia, minkäs minä sille mahdan". Ja häipyi aamusta kaverin kanssa metsälle. Niih...
Että missäs se teidän miesten mielestä sietoraja kulkee, mitä sen vaimon pitää sietää?
toisen (tapa)juominen.
Eräs poikaystävä sai aikoinaan lähdön, kun minua alkoi ärsyttämään joka perjantainen olutpullo (1 kpl). Ehkä se oli se pakko juoda joka viikko, joka siinä häiritsi, en tiedä.
Minullakin huonoja kokemuksia vanhempien alkoholinkäytöstä lapsuudesta. Joka viikonloppu ja juhlapäivä oli alkoholi kuvioissa mukana ja siihen liittyi sitten kaikenlaista muuta sivuilmiönä.
on aivan ilmeistä, että vaimollasi on pahoja traumoja, jotka hänen tulisi saada purettua esim. terapiassa.
Alkoholinkäyttösi on varsin normaalia ja ongelmatonta todellakin.
Ahdistavan ilmapiirin luo vaimo mitättömyyksistä.
Tärkeää olisi ettet anna tässä asiassa periksi, vaan pidät sen osana itseäsi.
t: 11cm mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmahan teillä on, mutta ymmärrät kai aikuisena ihmisenä itsekin, että todistelemalla ja lukuja esittämällä et noita traumoja pura. Eikä täällä kirjoittelukaan auta.
Perheterapiassa voi jutella tämmöisistä jutuista. Siitä on hyötyä teille molemmille.
Kyllä minua ainakin harmittaisi, jos mieheni joisi tuollaisen annoksen noin usein. Voisitko sopia vaimosi kanssa, että joisit vähän harvemmin, mutta saisit niinä kertoina juoda ilman merkitseviä katseita tai muuta mökötystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juomasi määrät ovat hirmuisia siihen nähden, jos vaimosi tosiaan on alkoholistiperheestä.
Yleensä tällaiset ihmiset eivät pysty kestämään juomista ollenkaan, vaan läheisten on oltava absolutisteja. En ihmettele ollenkaan, jos hänellä on rankkaa.
Kyllä minua ainakin harmittaisi, jos mieheni joisi tuollaisen annoksen noin usein. Voisitko sopia vaimosi kanssa, että joisit vähän harvemmin, mutta saisit niinä kertoina juoda ilman merkitseviä katseita tai muuta mökötystä?
Kyllä, käytännössä joka perjantai- ja yleensä myös lauantai-iltana. Pari olutta tai sen puoli pulloa viiniä (3 lasia). Mikä sinua harmittaisi asiassa? Ehkä pystyisin ymmärtämään vaimoakin paremmin? Tosiaan kahden lasin jälkeen en ole humalassa ja rahalliselta kannalta kulu on taloudessamme täysin merkityksetön. Tämä ei myöskään ole pois yhteisestä ajastamme?
Ymmärtäisin täysin jos vetäisin kännit kerran viikossa että vaimo ei tuota sulattaisi ja piikittelisi, mutta nykytilannetta ja sen seuraamuksia en pysty ymmärtämään.
M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juomasi määrät ovat hirmuisia siihen nähden, jos vaimosi tosiaan on alkoholistiperheestä.
Yleensä tällaiset ihmiset eivät pysty kestämään juomista ollenkaan, vaan läheisten on oltava absolutisteja. En ihmettele ollenkaan, jos hänellä on rankkaa.
Hah, meinaatko että ap:n pitäisi olla täysabsolutisti kun vaimolla on ollut nuoruudessa vaikeaa? Varsinkin kun todellakaan kyse ei ole mistään ongelmajuomisesta? Sana "hirmuinen" kuvaamassa juomisen määrää on kyllä niin av-mammaa kuin olla ja voi :D
enemmäm, enkä silti luo merkitseviä katseita :D Minulla ollut alkoholistiäiti, mutta en silti pelkää mieheni siihen jamaan vajoavan, luotan hänen harkintakykyynsä. Hän on hyvä isä lapsille ja ihana aviomies joten eiköhän se riitä. Jokaisella meillä on omat pikku paheemme... Vaimollesi suosittelen omaa terapiaa, ei mitään perheterapiaa tarvita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukaisepa Hellstenin virtahepo olohuoneessa. Se avaa vähän tätä maailmaa.
eikä kuulosta ongelmajuomiselta. Itse olen absolutisti eikä mua haittaisi tuo yhtään, kunhan ymmärtäisit etten minä pidä alkoholin mausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsekin vaimoihmisenä juon enemmän. Ja olen normaali työtä tekevä ihminen, normaali perhe ja normaalit arvot.
Pitäisi lähteä ratkomaan oikeasta päästä, eli niistä vaimon peloista...
No ompas kamalaa :D Tiedätkö että tuo on suomalaisittain todella vähän.
Kyllä minua ainakin harmittaisi, jos mieheni joisi tuollaisen annoksen noin usein. Voisitko sopia vaimosi kanssa, että joisit vähän harvemmin, mutta saisit niinä kertoina juoda ilman merkitseviä katseita tai muuta mökötystä?
Kyllä, käytännössä joka perjantai- ja yleensä myös lauantai-iltana. Pari olutta tai sen puoli pulloa viiniä (3 lasia). Mikä sinua harmittaisi asiassa?
Ehkä minua eniten harmittaisi se, että miehelleni alkoholi on noin tärkeää. Kokisin, että meidän keskinäinen seurustelu ja yhdessäolo on hänelle viikonloppuiltaisin vasta toisella sijalla.
Todennäköisesti sinun vaimollasi on kuitenkin taustalla muutakin (lapsuuden traumat). Useinhan elämään alkoholistiperheessä vielä liittyy se, että alkoholisti itse vähättelee juomistaan tai humalaansa. Tämä voi näkyä pelkona silloinkin, kun toinen juo oikeasti kohtuullisesti.
En ole itsekään absolutisti, ja oma mieheni juo pari kertaa viikossa lasillisen viiniä tai yhden annoksen jotain muuta alkoholia. Se on minulle OK. Kolme annosta kerralla olisi minulle kuitenkin ihan toinen asia.
No juupajuu, ap juo todellakin kohtuudella.Enemmänki voisi ottaa olematta silti ongelmainen. Aivan normi määrä. En osaa sinua ap auttaa vaimosi suhteen, ymmärrän että traumat painavat. Mutta tosiaan juomasi määrä on kohtuullinen. Eikö vaimosi rauhoitu, vaikka on nähnyt ettet ole humalassa tai mopo karkaa käsistä? Eikö hän silti luota harkintaasi,kauanko olette muuten tunteneet?
Olen itsekin seurustellut alkoholistin kanssa ja kyllä se saa varpailleen.Mies kaatoi olut tuoppiinkin kirkasta, että sai tarpeeksi.
Itse juon nykyään suunnilleen niinkuin sinä,nytkin olutta maistelen kun lapset sängyssä.
Tsemppiä!
joku edellä ehdotti, että teette jonkinlaisen sopimuksen. kannatan! avioliitto on sopuratkaisuiden hakemista. kumpikaan ei ole syyllinen, kumpikaan ei ole väärässä. teillä vaan on erilainen tausta. keskustelkaa syyllistämättä ja avoimesti.
terv.alkoholistin tytär, joka kirjoittaa pienillä alkukirjaimilla laiskuuttaan
Kuten sanoit, et juo itseäsi humalaan, vaan otat kohtuudella. Jos se pysyy siinä, niin ei musta ole mitään syytä huolestua.
Niin eli ainoa tapa käyttää alkoholia on se suomalainen - känni ja vaimo ja lapset hankeen?
Ei hyvää päivää