Olenko itsekäs? Muuttoasiaa....

Tilanne on se, että olemme eroamassa mieheni kanssa, mieheni on alkoholisti eikä kykene myöntämään ongelmaansa. Olen koettanut auttaa häntä, puhunut, mutta alkoholi vie voiton, minäkään en voi sulkea korkkia hänen puolestaan. :( Joten ero on ainut mahdollisuus. Ja ero päätöskin on jo tehty.



Meillä on 3v lapsi ja lapsi muuttaa asumaan minun luokseni ja näkee isäänsä, kun isä on selvänä. Muutamme pois tästä asunnosta lokakuunn alussa, eli parin kk päästä. Olen alkanut miettiä, että muuttaisin lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle (noin 300km päähän). Tämä ajatus siksi, että en oikein viihdy tällä paikkakunnalla, muutin tänne aikoinaan miehen takia, hänen koti seudulleen. Minulla ei ole oikestaan enään mitään syytä jäädä tänne. Ei kavereita tms.



"ongelma" tässä on lapseni erityislastentarha paikan järjästäminen, lapseni tarvitsee tuon erityisryhmä paikan, enkä tiedä miten vaikea niitä on saada toiselta paikkakunnalta. Lisäksi lapsen terapeutit pitäisi järjestää, niitä ei lienee vaikea löytää, lapsen terapeutit vaihtuisi muutenkin vaikka jäisimme tänne, koska nykyiset terapeutit jääävät pois työelämästä. (siis ft ja pt). Ja tietysti lapsen ja isän tapaamiset olisivat harvakseltaan...



Jääköhän paikkakunnan vaihdosta lapselle suuret "arvet", Kun tavallaan kaikki tuttu häviää, koti, hoitopaikka ym... Kokemuksi? Onko tässä edes mitään järkeä haaveilla muutosta? Ja miten helposti 3v löytää kavereita uudelta paikkakunnalta? Olenko vain itsekäs kun suunnittelen tätä?