Lue keskustelun säännöt.
Olenko hysteerikko epäillessäni anoreksiaa?
23.05.2011 |
Tyttäreni on 13-vuotias ja murrosikä aluillaan. Olen hänen kanssaan keskustellut asiasta ja kehossa tapahtuvista muutoksista, ostanut rintaliivit jne. Tyttö kuitenkin selvästi on vaivaantunut kehonsa kanssa ja olen siksi antanut hänelle kohtuullisen paljon tilaa.
Nyt ennen valoisa tyttö on muuttunut hyvin hiljaiseksi. Hän välttelee yhdessä syömistä ja on alkanut pukeutua säkkimäisempiin vaatteisiin. Liikuntaa on lisännyt, mutta ei mielestäni mitenkään valtaviin määriin (käy kerran päivässä lenkillä). Kieltäytyy nykyään kaikesta herkusta, jota hänelle yritetään tarjota ja ihan normaalin ruoan kulutuskin on vähentynyt, ei enää esimerkiksi syö välipalaa koulusta tultuaan. Onko tämä nyt vain normaalia murrosikäisen kehokriisiä ja huolehtimista omasta itsestä, vai pitäisikö huolestua? Anoreksia pelottaa paljon, haluaisin että tyttärelläni on terve kehosuhde. Olen keskustellut hänen kanssaan siitä, että jokainen on hyvä sellaisena kuin on. En ole ainakaan kuullut, että kiusaamista tms. olisi taustalla. Tyttö menestyy erittäin hyvin myös koulussa.
Itse olen normaalipainoinen nainen, ruokavalioni on lakto-ovovegetaristinen. Lapseni ja mieheni syövät kuitenkin myös lihaa. En ole mielestäni syyllistynyt laihduttamiseen tai läskien päivittelyyn lapsen edessä.
Onko minulla oikeaa syytä huoleen vai olenko hysteerinen? Mihin voisin ottaa yhteyttä ja miten keskustella lapsen kanssa asiasta, jos syytä huoleen on?
Kommentit (6)
he saavat tyydytystä siitä että joku kauhistelee heidän laihuuttaan/ ihannoi heidän itsekuriaan. ( ei päde kyllä kaikkiin)
Yksi lähestymistapa voisi olla ettet tee tytön syömättömyydestä mitään numeroa mutta teette paljon yhdessä esim. teatterissa/elokuvissa käyntiä, taidenäyttelyitä, urheilutapahtumia kahdestaan. Sillä tavalla saat positiivista läheisyyttä; murrosiän häkellys vie joka tapauksensa aikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun teini olis noin käyttäytynyt, olisin huolestunut! Mulla nyt 16-v. tyttö. Kyllä hänkin on liikkunut ja puhuu vatsamakkaroistaan ym (joita hänellä ei kyllä ole!) mutta ei kyllä jätä välipaloja väliin tai välttele yhdessä syömisiä. Herkutkin kelpaavat. Jos alkaisi käyttäytyä noin, huolestuisin todellakin! Mun mielestä viittää anoreksiaan tai ortoreksiaan tai muuten pikkuhiljaa vääristyvään liialliseen laihduttamiseen. En oikein tiedä, mitä sun pitäs tehdä, mutta tee jotain! Miltä kroppa näyttää? Nyt äkkiä saunaan tms. tytön kanssa, että näet onko jo lian laiha!
teinisi voi liikkua kyllä huomattavasti enemmän mitä huomaat, oksentaa jne ilman että teillä muilla on perheessä mitään hajua todellisuudesta.
Minä harrastin liikuntaa muiden nukkuessa yöllä, tein vatsalihaksia jne omassa huoneessa, mittasin ja mittasin itseäni.
Jos teillä on yhteinen vaaka, piilota se. Jos ei, tee tupatarkastus tytön huoneeseen, etsi vaakaa, mittanauhaa, pro-ana vihkoja yms. tarkista tietokoneen sivuhistoria, etsi sieltä laihuutta ihannoivia blogeja, foorumeita yms.
terv. ex anorektikko joka salasi sairautensa vuoden ajan.
..olen sairastanut anoreksian, samoin kuin siskoni. Kuulostaa surullisen tutulta, joten olisin huolestunut!
Ja jos kerran mietityttää, onko syytä puuttua vai ei, niin ottaisin psykologiin yhteyttä jo ihan siksi, että tilanne mietityttää. jos sitten vähän ylireagoitkin, niin se ei haittaa. Kurjempaa, jos tilanne kääntyy huonompaan suuntaan.
Soita kouluterkkarille/psykologille ja tarkkaile miten paino kehittyy. Anoreksia alkaa kyllä varkain ja lapsi kieltää sen pitkään.