Ärsyttää oma suhtautumiseni alkoholin käyttöön!
Onko viisaita neuvoja jaettavaksi?
En juo itse kovinkaan paljon/ usein. En pidä humaltumisen tunteesta ja kontrollin menettäminen pelottaa ja hävettää.
Kaikkein ärsyttävintä on se, että olen tajunnut olevani varsinainen kyylä muiden, erityisesti mieheni juomisen suhteen. Hänkin käyttää alkoholia melko vähän, mutta pienikin humaltumisen merkki saa minut näkemään punaista! Ja uskokaa, näen ne merkit todella helposti; silmistä ja puheesta erottaa jo yhden tuopillisen.
Ja sitten alan tahtomattani vahtia ja pelätä jo etukäteen mitä tuleman pitää, eli ilta on pilalla jo valmiiksi. Ja kuten sanottu; järjellä ajatellen alkoholin määrä ei sinällään ole ongelma, eli liikakäytöstä ei millään muotoa ole kyse.
Miten musta on tällainen tiukkapipo tullut? Muita?
Kommentit (12)
Miten musta on tällainen tiukkapipo tullut? Muita?
jokaisessa pitkässä parisuhteessaan. Itse hän saattoi juoda kännitkin nuoruusvuosinaan ja oli ihan normaali sinkkuaikana, mutta aina parisuhteessa hän alkoi vahtimaan ja nalkuttamaan ja lopetti itse täysin alkoholinkäyttönsä.
Noloa ja sairaalta vaikuttavaa toimintaa. Oletko kontrollifriikki muuten ap tai onko lapsuudenkodissasi ollut alkoholismia?
se selittää tuon pelon ja kontrollintarpeen
Jotain traumoja lapsuudesta sen suhteen on, vaikka se suurinpiirtein onnellinen olikin. Muuten en ole kontrollifriikki, oikeastaan päinvastoin.
Voiko tälle tehdä muuta, kuin hillitä itsensä ja kärsiä hiljaa?
Paitsi että nuorempana käytin itse alkoholia hyvinkin paljon... siitä on jo vuosia. Oikeastaan tämä kyylä-vaihe alkoi, kun odotin esikoistani. aloin voimakkaasti paheksua ihmisiä jotka ryyppäsivät. Ärsyttää jos mies tulee jostain humalassa kotiin jo siksi että lapsemme nukkuu samassa makuuhuoneessa, enkä halua humalaisia lapsen lähelle.
Ei tule turhia riitoja siitä yhdestä (tai kahdesta) kaljasta.
Tiedosta ongelmasi. Tunnista se hetki, kun se ahdistus iskee. Yritä päästä siitä ahdistuksesta eroon ja niistä muistoista. Hae tarvittaessa apua.
Rankin keino on poistua paikalta kun mies juo, tai poistaa mies paikalta tai vaihtaa mies absolutistiin.
Voiko tälle tehdä muuta, kuin hillitä itsensä ja kärsiä hiljaa?
Lapsuudenkodissasi? Vai nykyisessä suhteessasi?
Oletko puhunut kenellekään lapsuudenkodin tapahtumistasi?
Ja sitten alan tahtomattani vahtia ja pelätä jo etukäteen mitä tuleman pitää, eli ilta on pilalla jo valmiiksi.
En ole kehdannut. Mies ehkä aavistaa, mutten ole suoraan sanonut. Pitäisi varmaan.
Lapsuudenkodissasi? Vai nykyisessä suhteessasi?
Oletko puhunut kenellekään lapsuudenkodin tapahtumistasi?
Muuten teillä on edessä ongelma joka kerta kun hän juo esim sen yhden oluen. Taatusti aavistaa synkistyneen ilmeesi ja ilmapiirin.
Jossain on taatusti tietoa alkoholin läheisten ryhmistä. Tai etsi kirjastosta kirjoja ja lue muiden kokemuksia.
Äitini oli alkoholistiperheestä ja hän suhtui hyvin kielteisesti isäni satunnaiseen saunakaljaan. Hän alkoi aina mököttää. Jotain siitä asenteesta siirtyi minuunkin, sillä en pidä humalajuomisesta.
En ole kehdannut. Mies ehkä aavistaa, mutten ole suoraan sanonut. Pitäisi varmaan.
Lapsuudenkodissasi? Vai nykyisessä suhteessasi?
Oletko puhunut kenellekään lapsuudenkodin tapahtumistasi?
ja rohkaisusta! (harvinaista tälle palstalle...)
Yritän löytää tavan jolla saan otettua tämän puheeksi. Tavallaan ehkä aavsitinkin mistä on ollut kyse, mutta en oikein ole halunnut ajatella koko asiaa. Kiitos!
ja sinä opit "löysäämään pipoa".
Onnea matkaan!
ja rohkaisusta! (harvinaista tälle palstalle...)
Yritän löytää tavan jolla saan otettua tämän puheeksi. Tavallaan ehkä aavsitinkin mistä on ollut kyse, mutta en oikein ole halunnut ajatella koko asiaa. Kiitos!
Ja en siis ole järvenpäästä.