Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita joilla krooninen vauvakuume? :/
09.07.2011 |
En tajua mikä minua vaivaa. En edes pidä pikkuvauva vaiheesta, saatikka raskaana olemisesta, voisin skipata ne vaiheet täysin yli siihen kun vauva alkaisi olemaan 6kk.
Meillä on 4 lasta joten useimmalle tämä määrä jo riittäisi. Kuitenkin nyt kun kuopus on 2v, olen viimeisen puolen vuoden aikana huomannut että mietin melkein joka päivä kuinka ihanaa olisi jos talossa olisi vielä yksi lapsi. Ja tämä sama ajatus minulle on tullut jokaisen lapsen jälkeen, kolmen ensimmäisen kohdalla tosin vauvakuume iski jo ennenkuin kuopus täytti 1v. Mies haluaisi myös lapsen mutta olen nyt koittanut ajatella järjellä enkä tunteella mutta pelkään että joku kaunis päivä kuumeiluni saa vallan ja siihen jää ehkäisy.
Mitä te muut ikuiset kuumeilijat olette tehneet samassa tilanteessa ja näkyykö se teidän lapsiluvussanne että kuumeilu ei vaan ota loppuakseen??
Kommentit (10)
onneksi ei!!
minulla kanssa neljä lasta,ja kyllä on tuo nuorin 1 vuotias melko rasittava,kun on ihan päästä pidettävä; kaikki revitään alas,laitetaan suuhun,eikä yhtään osata varoa mitään!!!
saa tasan olla viimenen vauva mulle!
vielä vuosi sitten. Mutta kummasti kun arki alkoi kuopuksen kanssa helpottaa, astui tämä iänikuinen vauvakuume kehiin :/ Olin vielä vuoi sitten 99% varma etten enempää lapsia halua ja voi kuinka väärässä olinkaan..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onneksi ei!! minulla kanssa neljä lasta,ja kyllä on tuo nuorin 1 vuotias melko rasittava,kun on ihan päästä pidettävä; kaikki revitään alas,laitetaan suuhun,eikä yhtään osata varoa mitään!!! saa tasan olla viimenen vauva mulle!
vielä vuosi sitten. Mutta kummasti kun arki alkoi kuopuksen kanssa helpottaa, astui tämä iänikuinen vauvakuume kehiin :/ Olin vielä vuoi sitten 99% varma etten enempää lapsia halua ja voi kuinka väärässä olinkaan.. ap
jos nyt tosissaan ollaan,niin "pelkään" että muutaman vuoden päästä rupeen hopisemään että mites jos vielä yksi..kait se muisti on niin pettävä.mutta kyllä sitä tahtois jo kohta päästä helpommalla..
Tosin muutama vuosi sitten viidennen lapsen jälkeen minulle tehtiin sterilisaatio ihan järkisyistä, eli minulle i hormonaalinen ehkäisy eikä tavallinen kierukka sovi ja oikeasti järjellä ajateltuna viisi lasta on jo paljon.
Vauvakuume olikin näihin päiviin asti poissa, nyt taas kummasti huomaan näkeväni vauvamahoja ja vauvoja jokapaikassa, ihastelen vauvan vaatteita, näen unia joissa olen raskaana tai minulla on vauva. Välillä kaduttaa koko sterilisaatio mutta järjellä ajateltuna onneksi se on tehty, alkaa olla elämä jo sen verran helppoa noitten olevien lasten kanssa ja olen tullut sen verran mukavuudenhaluiseksikin että mahtaisiko enää yö-valvomisiakaan jaksaa, saati raskausaikaa kun selkkä oireilee jo normitilassakin nykyään... niinpä niin, yritän keksiä näitä miinuspuolia etten liikaa märehtisi sitä ettei enää ikinä...
eli mulla krooninen vauvakuume!! Tämän jälkeen on ihan pakko mennä steriloitavaksi, en näköjään muuten pääse vauvakuumeesta eroon.
kysyä että kuinka isossa talossa asutte? Mä en voisi kuvitella meneväni steriloitavaksi koska oen varma että katuisin sitä jälkeenpäin.
ap
Tosin muutama vuosi sitten viidennen lapsen jälkeen minulle tehtiin sterilisaatio ihan järkisyistä, eli minulle i hormonaalinen ehkäisy eikä tavallinen kierukka sovi ja oikeasti järjellä ajateltuna viisi lasta on jo paljon.
Vauvakuume olikin näihin päiviin asti poissa, nyt taas kummasti huomaan näkeväni vauvamahoja ja vauvoja jokapaikassa, ihastelen vauvan vaatteita, näen unia joissa olen raskaana tai minulla on vauva. Välillä kaduttaa koko sterilisaatio mutta järjellä ajateltuna onneksi se on tehty, alkaa olla elämä jo sen verran helppoa noitten olevien lasten kanssa ja olen tullut sen verran mukavuudenhaluiseksikin että mahtaisiko enää yö-valvomisiakaan jaksaa, saati raskausaikaa kun selkkä oireilee jo normitilassakin nykyään... niinpä niin, yritän keksiä näitä miinuspuolia etten liikaa märehtisi sitä ettei enää ikinä...
yleensä krooniset kuumeilijat nimenomaan ikävöivät sitä raskausmahaa ja vauvavaihetta, mutta niinkuin aikasemmassa viestissä sanoin mä melkeinpä kammoksun sitä aikaa muta siltikin haluaisin sen viidennen lapsen..en tiedä johtuuko tämä osittain siitäkin että itse olen ainokainen ja toivoin aina kovasti että olisi ollut sisaruksia ja olin kateellinen kavereillani koska kaikilla oli siso/veli.
Sulta haluisin kysyä että kuinka huimasti arki muuttui kun sait viidennen lapsen?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kärsinyt kroonisesta vauvakuumeesta lähes 20 vuotta. Olen ollut raskaana 5 kertaa, lapsia on 3. Kahden ensimmäisen jälkeen jätettiin ehkäisy pois kun vauva oli 7kk, ikäeroa tuli kuitenkin kumpaakin väliin paljon enemmän (3v ja 7v). Nyt kun sain kolmannen lapsen, on päästy jo 9kk ilman että kuume on nostanut päätään. Tällä kertaa kyllä raskaus oli niin kauhea että kirosin moneen kertaan itseni siihen tilaan hankkiutumisesta. Nyt TOIVON SYVÄSTI että tämä kuumeettomuuus säilyy, koska tiedän että sille periksi antamisesta seuraisi joko "lapsettomuus"-itkut tai sitten hirveä fyysinen kärsimys :/
Nyt olen kuitenkin ekaa kertaa elämässäni tyytyväinen lapsilukuun ja perhetilanteeseemme muutenkin.
pysyvä olotila. Mutta nyt kun kolmas lapsi on jo kolme vuotta en kaipaa yhtään vauvaa. Vaikka lähipiiriin on viime aikoina syntynyt vauvoja ja onhan ne ihania en mieti ollenkaan että olispas kiva... Ja kuitenkin ajattelen että lapsiluku ei ole vielä täynnä. No aika näyttää. Voihan se olla että meidän lapset onkin jo tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä krooniset kuumeilijat nimenomaan ikävöivät sitä raskausmahaa ja vauvavaihetta, mutta niinkuin aikasemmassa viestissä sanoin mä melkeinpä kammoksun sitä aikaa muta siltikin haluaisin sen viidennen lapsen..en tiedä johtuuko tämä osittain siitäkin että itse olen ainokainen ja toivoin aina kovasti että olisi ollut sisaruksia ja olin kateellinen kavereillani koska kaikilla oli siso/veli.
Sulta haluisin kysyä että kuinka huimasti arki muuttui kun sait viidennen lapsen?
ap
[/quote]
Minäkin olen ainoa lapsi ja varmaan suureksi osaksi siitä syystä halusin monta lasta, itse aina olen kavannut sisaruksia. Tosin ainoana lapsena kasvaneena on ollut opettelemista oppia sietämään tuota sisarusten välistä nahinaa, kun itse toivoi että niitä olisi niin ei meinaa aina ymmärtää että miksi pitää "tapalla" kun kaikki on hyvin. Mutta tokihan ymmärrän että kuuluu asiaan ja kehittää samalla niitä sosiaalisia taitoja.
Arki ei viidennen lapsen myötä muuttunut oikeastaan mitenkään. Olin kotiäitinä siihen kun nuorin täytti 3v ja aika lapsentahtisesti ja leppoisasti meillä elettiin. Meillä lapset suht pienillä ikäeroilla (1v2kk-2v2kk). Enemmänkin tuntuu muutokset nyt kun vanhemmat lapset alkavat olla teini-iässä, tämä on henkisesti niin rankempaa kuin se pikkulapsi aika. Mutta aika aikaansa kutakin. Liekkö aika kullannut muistoja tuostakin pikku-lapsi ajasta;) Onnellinen olen kaikista viidestä lapsestani, en osaa kuvitella jos ei heitä olisi.
-se steriloitu viiden äiti
eli mulla krooninen vauvakuume!! Tämän jälkeen on ihan pakko mennä steriloitavaksi, en näköjään muuten pääse vauvakuumeesta eroon.
Alue: Aihe vapaa
onneksi ei!!
minulla kanssa neljä lasta,ja kyllä on tuo nuorin 1 vuotias melko rasittava,kun on ihan päästä pidettävä; kaikki revitään alas,laitetaan suuhun,eikä yhtään osata varoa mitään!!!
saa tasan olla viimenen vauva mulle!