Lue keskustelun säännöt.
Perfektionisti-kaveri
08.07.2011 |
Tuttava on sinkku, joka ei siedä mitään vastoinkäymisiä. Pienkin harmi saa ajattelemaan ja puhumaan elämän lopettamisesta. Suuttuu, jos sanon poikkeavan mielipiteen tai ehdotan hänelle jotain piristävää toimintaa. Mikään ei kelpaa, vaan haluaa rypeä omassa kurjuudessaan. Lääkitys ja hoitotaho on, mutta moittii näitäkin. Ei kelpaa kenenkään antamat ohjeet.
Alan väsyä olemaan kuuleva korva, kun mikään ei käy.
Otanko taukoa häneen jaksaakseni itse?
Kommentit (3)
Toivottavasti löytää uuden kuulijan, kaikki ovat kaikonneet. Ei minunkaan ole pakko jaksaa yli kykyjeni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sellainen suhde vinoutuu, jossa toinen on vain kuuleva korva.
Ystävän hylkääminen kokonaan on kuitenkin kärjistynyt ja tavallaan viimeinen vaihtoehto.
Hyljätyksi tuleminen, vaikka syystäkin, rikkoo kuitenkin ihmisen sisintä ja on kovaa.
Minusta sinun kannattaisi ensin kokeilla, että "nostat" omaa osuuttasi ja kannat oman vastuusi siinä, että ystävyys on tasapuolinen. Jos koko ajan tuet vain toista, se on osittain myös oma valintasi. Jos ystäväsi esimerkiksi puhuu taukoamatta itsestään, ota se reilusti puheeksi. Sano, että sinä haluat enemmän aikaa puhua omista kuulumisistasi myös. Älä mene mukaan diagnooseihin ja hänen hoitoonsa, koska hänellä hoitokontakti on, vaan puhukaa ja jakakaa omia kuulumisianne.
Toki jos jo olet yrittänyt tasapainoittaa suhdetta, eikä siitä mitään tule, niin silloin on ehkä syytä todeta, että aika on mennyt tämän ihmsissuhteen ohi. Aika aikaa kutakin, sanoo iso kirjakin.
terveisin diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Tuo "perfektionismi" vaikuttaa epäonnistumisen pelolta joka oireena liittyy moniin mielialahäiriöihin. Jos sellaista ei ole itse kokenut, ei sen hallitsevuutta voi ymmärtää.
Neuvoisin ottamaan etäisyyttä ystävääsi jos et häntä kestä. Pitemmän päälle ei ole hyvä jos jo valmiiksi henkisistä ongelmista kärsivä vaistoaa kaverin tympääntyneen. Ehkäpä hänelle löytyy jostain sopivampi korva.