Kuinka normaalia on, ettei kohta 20-vuotiaalla naisella ole vielä
yhtään kunnon seurustelusuhdetta, tai oikeastaan yhden yhtäkään ollut vuosien varrella?
Kommentit (14)
Onhan sitä aikaa vielä jäljellä...
Elämä ei ole pelkästään parisuhdetta varten,muutankin on
ensimmäinen seurustelusuhteeni alkoi sinä vuonna kun täytin 20v. Edelleen sama suhde menossa (11v. nyt täynnä). Nykyisin ollan naimisissa :) Ei mua ainakaan harmita, eikä haittaa, että mulla ei nykyistä miestäni ennen ollut mitään seurustelusuhteita. Oli niitä joitain yhden illan juttuja silloin tällöin, muttei mitään vakavaa seurustelua.
ollut tuossa iässä ollut mitään kontakteja poikiin. Eikä meillä lukiossa ollut kuin ehkä 3-4 tyttöä luokalta joilla oli poikaystävä sinä vuonna kun saivat lakin. Ihan normaalia. Enemmänkin säälin niitä, jotka menee jotain 18-vuotiaana kihloihin.
Tapasin mieheni kun hän oli 21 vuotias eikä hän ollut vielä ikinä seurustellut saati harrastanut seksiä kenenkään kanssa. Nyt meillä on yhteinne lapsi ja koti ja olemme erittäin onnellisia. Olen myös ylpeä kun tiedän että mieheni on ollut ainoastaan minun, lapsensa äidin kanssa. :) Ja mieheni on todella hyvännäköinen, fiksu ja ihana.. että ei johdu mitenkään siitä ettäkö hän olisi jotenkin outo tai ruma.. :)
Ja täytän kohta 23v.
Onhan kohdalle osunut ihan kivojakin poikia, mutta yksikään ei ole ollut sellainen, kenen kanssa pystyisin edes kuvittelemaan minkäänlaista tulevaisuutta. Kyllä se vielä joskus kohdalle osuu ;)
ja mielestäni tuo on ihan positiivinen asia. Miksi pitäisi keskenkasvuisena hätäillä suhteeseen väkisin, jos ei ole valmis?
palstamammoja jotka takertuvat ensimmäiseen vastaantulevaan mieheen ja alkavat vinkua avioliittoa.
Itse aloin seurustella 22v (olen nykyään naimisissa saman miehen kanssa, meillä on itseasiassa tänään 13v hääpäivä). Veljeni on 33v, ei seurustelusuhteita, siskoni 28v, ei seurustelusuhteita hänelläkään..
Ja täytän kohta 23v.
Onhan kohdalle osunut ihan kivojakin poikia, mutta yksikään ei ole ollut sellainen, kenen kanssa pystyisin edes kuvittelemaan minkäänlaista tulevaisuutta. Kyllä se vielä joskus kohdalle osuu ;)
ap
ollut tuossa iässä ollut mitään kontakteja poikiin. Eikä meillä lukiossa ollut kuin ehkä 3-4 tyttöä luokalta joilla oli poikaystävä sinä vuonna kun saivat lakin. Ihan normaalia. Enemmänkin säälin niitä, jotka menee jotain 18-vuotiaana kihloihin.
kun menin naimisiin jo 17-vuotiaana ja kihloissakin oltiin jo aika pitkään ennen sitä.
Ja myös mulla 11 vuotta takana samaisen ihanuuden kanssa (ihan vaan vertailun vuoksi kerron, kun tuossa ylempänäkin jollain oli) mutta mulla vaan puuttuu ne täysin tarpeettomat yhden-illan-jutut siitä välistä, mä olen ainakin iloinen, että olen 25- vuotiaana ollut petipuuhissa vain yhden miehen kanssa ja jos onni käy, ei sinne peiton alle enää muita tulekaan..
Ai,ai kun olen säälittävä...
jonkun yhdentekevän tyypin kanssa vain siksi, ettei joku kummastele. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin kellekin osuu vastaan se elämän rakkaus.
Aivan täysin normaalia?