Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saisko joitain vinkkejä 9-vuotiaan pojan käsittelyyn?
18.01.2011 |
Enpä uskonut kirjoittavani tänne esikoisesta. Hän on ollut aina hyvin kiltti ja mukava poika. Nyt poika on kuitenkin alkanut käyttäytymään tosi huonosti. Vastaa kaikkeen tiuskimalla ja vi**uilemalla. Ilmeilee kun jotain hänelle sanoo, lyö pikkuveljeään. Ei edes yritä käyttäytyä kunnolla, vaikka siitä seuraisi arestia, mukavien asioiden kieltämistä (joista pidetään kiinni). Rakastaa jalkapalloa ja katsoisi TV:stä kaiken mahdollisen urheilun. Voitto ihan välituntipeleissä on todella tärkeä, liiankin.
Poika uhoo ja isottelee minulle, isälleen ja pikkuveljelleen. Samaan aikaann hän kahmii palkintoja koulusta hyvästä ja kohteliaasta käytöksestä. Tiedän, että koti on paikka jossa voi kaikenlaisia tunteita näyttää, mutta kyllästyttää jatkuva riitely. Poika on aiemmin ollut todella tottelevainen ja kiltti (uhmia lukuunottamatta), mutta nyt en edes tunne tuota kiukkupussia. Onko muiden 9-vuotiailla tällaista vaihetta? Vai johtuuko tämä käytös nyt mahdollisesti jostain mitä en ole vielä tajunnut..
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita ja ole kiitollinen jos joku antaa jotain hyviä vinkkejä asian suhteen.. Vielä sen verran taustaa, meillä kolme lasta, joista nuorin on 1v.5kk. (hän on todella haasteellinen tapaus). Keskimmäinen on ekalla koulussa ja nyt hänellä seesteinen vaihe, harrastaa lajia johon pitää kuljettaa, isoin kulkee itse harrastuksiin.. Huomionhakua? Mustasukkaisuutta?
Kommentit (2)
ihan normaalilta alkavalta murrosiältä. Vinkkejä en osaa paljoa antaa, muuta kuin, että hammsta purren koita kestää. Annat selvät rajat tietysti tuohon lyömiseen yms. Kielenkäyttöön meillä jeesas se, että jätettiin huomioimatta ne kirosanat, nyt 14 v ei paljoa kiroile (edes vihastuksissaan) kun huomasi, että sillä ei ole vaikutusta. Eli kuunneltiin se "sanoma" sieltä kirosanojen takaa.... Googlaa vaikka "poikien murrosikä" tms niin saat varmaan moneen kysymykseen vastauksen.
Poika ei meille kiroile, mutta tiedän hänen tekevän sitä muualla. Mutta nämä ilveilyt ja uhoamiset on lisääntyneet koko ajan. On kurjaa, kun ei löydy yhteistä säveltä sitten millään. Tiedän, että taustalla on jotain, joka aiheuttaa tuota käytöstä. Poika ei itse osaa nimetä syytä miksi tuntuu kurjalta.
Ehkä oikea kysymys olisikin ollut, että "vinkkejä kuinka äiti kestää nämä kuohahtelut, menettämättä järkeään"? =)
Olen itsekin kovin tempperamenttinen luonteeltani ja minun on vaikea sietää sitä, että poika uhoaa ja "hyppii silmille". Mies tuntuu sysäävän koko ongelman minulle ja tuntuu, että hän jättää pojan täysin huomiotta juuri tuon käytöksen takia. Tästä ollaan riidelty (ei tietenkään lapsen kuullen) ja keskusteltu, mutta mikään ei muutu. Minusta poika kaipaa enemmän huomiota isältään, mutta isä ei tunnu sitä tajuavan..
Isä huomioi kuitenkin kuopuksen ja keskimmäisen lapsen ihan eritavalla. Minä olen ollut se, jolla on riittänyt aikaa myös esikoiselle, mutta minusta hän kaipaa isää. Näin on muuten ollut aina, isän ja esikoisen suhde on aina ollut hieman etäinen. No niin, syyttävä sormi taas osoittelee, mutta näin minä sen koen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
ihan normaalilta alkavalta murrosiältä.
Vinkkejä en osaa paljoa antaa, muuta kuin, että hammsta purren koita kestää.
Annat selvät rajat tietysti tuohon lyömiseen yms. Kielenkäyttöön meillä jeesas se, että jätettiin huomioimatta ne kirosanat, nyt 14 v ei paljoa kiroile (edes vihastuksissaan) kun huomasi, että sillä ei ole vaikutusta. Eli kuunneltiin se "sanoma" sieltä kirosanojen takaa....
Googlaa vaikka "poikien murrosikä" tms niin saat varmaan moneen kysymykseen vastauksen.