Kaunasta ja kostosta
Tuleeko kostamisesta ja toiselle pahaa tekemisestä koskaan hyvä olo loppujen lopuksi? Tunnen niin suurta vihaa ja kaunaa erästä ihmistä kohtaan että tuntuu etten kestä sitä, että räjähdän, ja ihan vakavissani olen ruvennut harkitsemaan että TEEN jotain pahaa. Vaikka vaan laitan roskikseen jotain sille tärkeää. Että saisin purettua vihaani edes jotenkin. Mutta tuleeko siitä oikeasti yhtään sen parempi olo?
Kommentit (5)
Aina olen kostanut. Helpotti kummasti kun sain nähdä minulle ilkeästi tehneen ihmisen itkevän. Nöyryytin häntä oikein kunnolla. Sen jälkeen asiasta pääsee yli ja pystyy lakkaamaan vihaamasta. Tulen nykyään jopa toimeen joidenkin entisten vihamiesteni kanssa. Tai minä varmasti tulisin jokaisen, mutta joillekin minun kostoni oli liikaa, eivätkä he kykene enää olemaan lähelläni. Oikeasti, jos joku tekee toiselle pahaa ilman mitään syytä, miksi sellaiselle ihmiselle pitäisi antaa anteeksi tuosta vaan?
Saa satuttaa takaisin. Tietysti asian pitää olla suhteessa siihen loukkaukseen ja rikollista ei kannata tehdä.
Kertoisitko ap mitä tuo henkilö on sinulle tehnyt?
Se, että vihaat ja tunnet kaunaa jotakuta kohtaan, vahingoittaa ensisijaisesti SUA. Sen takia vihasta pitää oppia päästämään irti. Käy läpi tunteesi tätä ihmistä kohtaat niin monta kertaa kuin on tarve. Siis erittele, mistä syystä vihaat.S Näin on helpompi päästää irti.