Lue keskustelun säännöt.
Arvon mammat, teilatkaa minut:
25.10.2010 |
Tämä teidän hysterisointi siitä ettei lapsi voi olla ÄIDISTÄÄN erossa niin haluan kuulla miten minun tilannetta kommemtoitte..
Ja huom: suurin osa ÄIDEISTÄ ei ole jättänyt lasta edes isän hoitoon vielä lapsen ollessa leikki-ikäinen.
Kun sain lapseni reilut 4v sitten oli oma äitini lapsen elämässä mukana laitokselta asti.
Hän kävi meillä usein viikossa, hoito pikkuista jos otin päikkärit, vei vaunulenkille kun ei muuten rauhoittunut.
Kyläilimme myös äidilläni todella usein lapsen varttuessa. Olimme siellä usein myös yhdessä yötä kuitenkin niin, että äitini hoiti yöheräämiset.
Lapsi oli ensikertaa muutaman kuukauden ikäisenä hänen luona ilman minua viikonlopun.
Molemmilla oli ollut mukavaa ja lapsikin oli tyytyväinen hänet hakiessa.
Koko elämänsä on ollut säännöllisesti mummolassa hoidossa ja kun oppi leikkimään oli melko pienistä sisaruksistani myös lapselle seuraa.
Erosimme miehen kanssa kun lapsi oli hieman alle 2 vuotias. Siitä lähtien on ollut isällään jokatoinen viikonloppu ja kun isä on töistä lomalla, saattaa olla pidempäänkin. Myöskin tällöinhän lapsi on ollut erossa ÄIDISTÄÄN.
Outo juttu on myös siinä, että vierasti useita ihmisiä noin 9kk iässä, niitä siis joita ei ollut usein nähnyt. Mutta äitiäni tai sisaruksiani ei ole koskaan vierastanut.
Kun oppi puhumaan välillä on pyytänyt milloin pääsee mummolaan yöksi.
Osaa mummollensa myös näyttää ne negatiivisetkin tunteet niinkuin minullekkin.
Kertokaahan nyt ihmeessä onko oikeasti teidän mielestä tämä lapsen kehitykselle vahingollista vai voisiko jossain olla myös mahdollisuus, että ne lapset jotka eivät koskaan ole olleet yöhoidossa missään saattavat kokea enemmän turvattomuutta kun yhtäkkiä joutuvatkin olemaan erossa äidistään.
Ennenkuin kukaan tulee huutelemaan, että tunnen syyllisyyttä kun olen näin tehnyt, ei pidä paikkaansa. Halusin tällä vain kertoa teille ettei kaiken tarvitse aina mennä oppaiden mukaan.
Eikä myöskään äitini ole koskaan tuntenut rasittuneensa lapseni hoidosta, ihan samalla tavalla otan sisarukseni hoitoon jotta äitini saa olla joskus yksinkin.
Kommentit (7)
kukin tavallaan, kuuluu iänaikainen viisaus. Sinä, ap, teit/teet noin, minä toisin. Minä olen toista mieltä kun toimin oman lapseni kanssa, sinä perustelet toimesi oman lapsesi kantilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ne, jotka eniten mesoavat asiasta tai toisesta, kokevat kuitenkin jollain tasolla joko syyllisyyttä tai epävarmuutta, joka sitten ilmenee esim. toisten teilaamisena tai asian perustellulla ylenpalttisesti.
Sinä ap, ilmoitat heti kärkeen, että "Tämä teidän hysterisointi" , tyrmäät toisten ajattelun heti kättelyssä ja alat oman stoorisi. Se kertoo minulle omat "totuutensa", mutta siitä olen puolestasi onnellinen, että teillä on kivasti mennyt etkä ole uupunut lapsen hoidosta.
jotka ovat vieroittaneet lapset biologisesta isästään, ja haluavat kaikilta valinnalleen hyväksynnän. Ja toiset samanlaisethan sellaisen antavat.
että ne, jotka eniten mesoavat asiasta tai toisesta, kokevat kuitenkin jollain tasolla joko syyllisyyttä tai epävarmuutta, joka sitten ilmenee esim. toisten teilaamisena tai asian perustellulla ylenpalttisesti. Sinä ap, ilmoitat heti kärkeen, että "Tämä teidän hysterisointi" , tyrmäät toisten ajattelun heti kättelyssä ja alat oman stoorisi. Se kertoo minulle omat "totuutensa", mutta siitä olen puolestasi onnellinen, että teillä on kivasti mennyt etkä ole uupunut lapsen hoidosta.
Minua ei oikeastaan kiinnosta yhtään miten kukakin lapsensa hoitaa ja kuka kenenkin lapset hoitaa. Me olemme toimineet niin kuin meidän perheellemme on hyvä ja jos muut toimivat toisin niin aivan sama.
mutta muuten olen varma, että teille tämä ratkaisu on ollut erittäin hyvä, kaikkien kannalta. Tarvitsee muistaa ja tajuta, ettei kaikille sopisi tuo.
Olen sitä mieltä, että suuri osa tietää, mikä omalle lapselle on paras tapa toimia tässäkin asiassa, ja se on hyvä, harmi, että kuitenkin on niitäkin, jotka eivät tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin tekstini juurikin siksi niin kärkkäästi, koska olen lukenut todella monta ketjua aiheesta missä teilataan heti jos jollakin on vaikka 6kk vauva yökylässä isovanhemmillaan tms.
Kaikki yleensä alkaa heti kertoa kuinka vahingollista sellainen on lapselle eikä kukaan mieti, että asialla on monia vaihtoehtoja ja tietenkin jokainen perhe tekee niinkuin parhaaksi katsoo.
Ei minua haittaa, jos joku ei tunne tarvetta irtautua lapsesta ensimmäisten vuosien aikana, harmittaa vaan kovasti kun yleensä heti syyllistetään niitä joilla lapsi on joskus hoidossa.
Tämän vuoksi kirjoitin tekstini "hieman" kärkkäästi, jotta ihmiset oikasti ymmärtäisivät jokaisen äidin toimivan lapsen parhaaksiap
ne huutelijat joiden mielestä lapsen paikka on vain äidin vierellä?