Millaista on olla kahden pojan äiti?

nimim. poika 5,5v ja kohta syntyy toinen

Tosin on meillä myös tyttökin siinä poikien keskellä.



Pojat on ihania ja tytöt kans!

Meillä pojat on 1-v ja 12-v, ja ovat oikein ihania. Aika rauhallisensorttisia ja "yksinkertaisia" verrattuna tyttäreen, joka on oikea jäärä ja jonka kanssa kaikesta pitää vääntää. Pojat toimivat kuin ajatus. ;)

En mä oikein osaa sanoa minkälaista tämä on, kun ei ole muunlaisesta äitiydestä (tyttöjen äitinä olemisesta) mitään kokemusta :D



Pojat on ihania, halii ja pusii ja tulee syliin (pienempi varsinkin), isompi on jo isänsä perään enimmäkseen.



Toisinaan harmittaa, kun tytöille olisi niin ihania vaatteita, pojille ihan kivoja mutta ei mitään mikä aiheuttaisi "ai kuinka IHANA!!"-fiiliksiä.. No, pärjään kyllä tämän "puutteen" takia ;)

Pojat ovat 5v ja 2v 9kk. Olen kotona lasten kanssa, pojat leikkivät paljon keksenään esim. muovieläimillä, legoilla, Bakuganeilla yms. Ovat todella tärkeitä toisilleen, molemmat käyvät kerhoissa ja aina halaavat lähtiessä ja kotiintullessa :)

Osaavat toki myös nahistella ja tapella samoista leluista.



Ja kohta seuraan liittyy kolmas veljes :D

maailman ihanimmat pojat, neljäskin saisi tulla.

Ihania veljeksiä ovat, joskus vauhti ja kilpailuvietti hirvittävät mutta enimmäkseen olen hirvittävän iloinen ja ylpeä hienosta sarjasta :)

Meillä pojat on 1-v ja 12-v, ja ovat oikein ihania. Aika rauhallisensorttisia ja "yksinkertaisia" verrattuna tyttäreen, joka on oikea jäärä ja jonka kanssa kaikesta pitää vääntää. Pojat toimivat kuin ajatus. ;)

Esikoistyttö on monimutkainen kuten naiset ainakin, mutta ihana. Keskimmäinen poika on hirmuisen fiksu, mutta ihan yhtä monimutkainen, ettei jopa monimutkaisempi nyt melkein 7-vuotiaana kuin siskonsa. Pienin poika on 2-vuotias, herkästi syttyvä jääräpää hänkin.

Pojat keksii keskenään aika vauhdikkaita juttuja ja leikit on ihan omaa luokkaansa vrt. siskon tekemiset.

Mutta ihania ne on kaikki, onneksi ne jääräilyt jää tänne kotiin ja ulkomaailmasta tulee pelkkää positiivista palautetta.

esikoinen kohta 7 v. ja nuorempi 1v 3kk. Ja aivan upea kaksikko. Ovat niin rakkaita toisilleen, että välillä ihan sydäntä riipaisee. Ei mitään mustasukkaisuuskuvioita tms. Isänsä poikiakin ovat. pelkkää kehua päiväkodista molemmista :)



On ihanaa olla se ainoa nainen talossa, mutta kyllä silti mukaan vielä tytärkin mahtuisi :)

... mutta meillä, hyvin vilkasta meininkiä ja ihanaa poikien joka hetkistä nahistelua! jonka pojat 3,5 sekä 2 ovat juuri keksineet. :)kaikesta huolimatta ihanaa, on seuraa toisilleen, silloin kun eivät siis tappele :)



tämä tuli ensimmäisenä mieleen..

Minusta on jotenkin ihanaa olla juuri poikien äiti. Elämä poikien kanssa on rentoa ja reipasta, toki nahisteluakin piisaa. Jos saisin lisää lapsia, olisi ihana saada juuri poikia, nyt kun on "päässyt vauhtiin".

2 poikaa iältään 1,5 v ja 3 v. Ovat tosi vilkkaita ja varsinkin esikoinen on hyvin haastava temperamentiltaan. On tietysti opettanut tällaista käytöstä myös nuoremmalle.



Kotona oleminen oli aivan uskomattoman rankkaa. Toki oli myös ihania hetkiä, mutta ekana tulee mieleen se, miten kaaosta oli ja on edelleen kotona ja miten oltiin ja edelleenkin ollaan iltaisin takki tyhjänä kun talo viimein hiljenee.



En uskalla enää ajatella kolmatta, koska tiedän mitä sieltä luultavasti tulisi. Se, mitä olen tuttavien tyttölapsia nähnyt ja kuullut, kyllä pojat useammin menevät aivan erilaisella energiatasolla. Voi olla, että tyttöjen haastavin aika tuleekin sitten murrosiässä, kuka tietää.



Silmät pitää olla selässäkin. Tekevät aivan päättömiä temppuja, pieniä koiruuksia kaiken aikaa. Hyppivät pää edeltä sohvilta ja nyt 1,5 v on innostunut roikkumaan trapetsilla. Pienempi tunkee vessanpönttöön paperirullia ja isompi on sekunnissa vetämässä vessaa. Jos mihinkään ulottuville jää shampoopullo, se kaadetaan lavuaariin ja hangataan vähän lattiaankin. Pääasiassa tuntuvat tekevän ihan silkasta kokeilunhalusta, ei niinkään pahuuttaan.

tyttöjenkin äiti:)



Minulla ei koskaan ole ollut veljiä, joten tuo poikien maailma on jäänyt vieraammaksi. Nyt siihen on saanut tuntumaa 7- ja 5- vuotiaiden poikien äitinä.



Pojat ovat hyvät kaverukset keskenään, yhteistä touhua riittää parin vuoden ikäerosta huolimatta koko ajan enemmän. Luonteiltaan ovat erilaisia keskenään, mutta tulevat silti hienosti juttuun. Tottahan joskus nahistellaan ja tapellaankin, mutta sovintokin löytyy helposti.



Rakastan noita kolmea miestäni ihan hurjasti, mutta halusin silti taloon lisää naisenergiaa, jota tuovat perheemme narttukissat:D

Samoilla vauhdeilla mennään aamusta iltaan.

Hetken energiapuutetta ei tule meillä pojat 7 ja 4,5.

Tosi ihanaa seuraa toisilleen enemmän nykyisin, paljon yhteisiä leikkejä, tavaroita ym.

Ei todellakaan tylsää kun on terveitä vilkkaita,energisia lapsia. Kovasti nuorempi kaipaa koululaista kotiin ja laskee tunteja. Milloin taas painitaa,miekkaillaan,muuten vain nahistellaan.

Vaatteiden kanssa helppoa kun siirtää kaapista toiseen.

Kylpylöissä ihanaa miehet aina miesten puolella ja minä yksin nauttimas saunassa.

meillä on pojat 4v ja 2v ja ainakin tässä iässä on vielä kovin mukavaa olla kahden pojan äiti. En usko eroavan kahden tytön äitiydestä oikeastaan muuten kuin, että vauhtia saattaa olla enempi ja enemmän fyysisiä yhteenottoja. Muuten sellasta perus halailu+pusuttelu lapsiahan nuo ovat.



Meillä pojilla melko erilaiset luonteet, toinen on arempi ja toinen tosi rohkea, mutta vauhtia riittää molemmilla. Pojat on ihan toistensa parhaat kaverit, nauravat, pelleilevät ja temppuilevat yhdessä. Aivan kun olisivat kaksoset :) toinen saattaa jatkaa toisen lausetta jne.



Meillä molemmat pojat tosi söpöjä, mutta aivan eri näköisiä. Heidän kanssaan liikkuessa saa kyllä lähes aina huomata kuinka pienet pojat valloittaa naiset. Varsinkin nuoret naiset 16-30 ovat aivan haltioissaan kun näkevät meidän poitsut. "mäkin haluun tommosen" on yleisin lause.

Meillä on kolmen veljeksen sarja, 8v,5v ja 2v. Melko rauhallisia tapauksia ovat ja leikkivät keskenään todella kivasti. Nuorimmainen on isompien "lemmikki", jolta halutaan joka ilta halit ja pusut.



Lisäksi joukossa on neljäskin poika, toimimme sijaisperheenä. Ovat ihana joukko yhdessä :-)

pojat jo 14 ja 8 v, eikä vaikeuksia vielä ole ollut, vaan asiat ovat suoraviivaisia ja selkeitä ja käydään läpi tarvittaessa. Erityisen riehakkaita tai toiminnaltaan fyysisiä noista ei ole ollut kumpikaan.



Unohdin jo, mitä joku kirjoitti edellä tyttärestään, oli jotain ... kuin nainen ikään ja oli ihanasti ja positiivisesti sanottu niin kuin itse kuvittelen ilman yhtään tyttölasta, että tyttöjen maailma olisi, kivaa ja haastavaa. Helpolla olen päässyt siis.



2 pojan yh

Pojat 5 ja 11. Leikkivät paljon keskenään, kuten myös tappelevat. Kailottavat kaiken, mitä suustaan päästävät. Elämään kuuluu paljon ampumista, sotaa, pantsukkeja, starwarsseja ja helvetisti legoja.



Kuitenkin, en vaihtaisi noitten sukupuolia enkä ikäeroa. On ne toisaalta aika ihaniakin, isompi on tosi musikaalinen ja sosiaalinen ja nuorempi taiteellisesti erityisen lahjakas. Mun mielestä.

Noi pojat vaan on niin ihania ja äiti on edelleen "maailman paras". Pojat leikkivät kiltisti yhdessä eivätkä turhista itke. Pojat 6v ja 7v ja 5 viikkoa. Ja isoveikat ovat aivan ihania hoitaessaan vauvaa.

Meno alkaa pikku hiljaa yltymään, ihanasti menoa talossa :)