Miksiköhän minulla on jotenkin vaikea suhde esikoiseen.

Pitäisi varmaan käydä kallonkutistajalla.



Lapsia on kolme. 6-v, 2.5v ja 2 kk. Jotenkin tämä esikoinen aina lähinnä ärsyttää minua. En koe halua halata tai pussailla, mutta yritän kyllä osoittaa hellyyttä ihan lapsen takia. Lapsi on ollut hyvä nukkumaan ja syömään ja muutenkin reipas lapsi. Ongelmia ei hänen kanssaa ole ollut.



Jos hän olisi vaikka viikon poissa niin en koe ikävää. En tajua miksi tunnen näin. Keskimmäiseen ja kuopukseen tunnen enemmän sellaista pakahduttavaa rakkautta.



Olen jo miettinyt, että onko suhteemme kärsinyt jo siinä kun esikoinen syntyi sektiolla ja en saanut häntä heti viereeni. Kaksi muuta syntyivät normaalisti. Aika kaukaa haettua tämäkin :(