Millaisessa tilanteessa ET jättäisi miestä, joka on pettänyt?
Pettäminen on pettämistä. Monesti sitä ei kannata eikä voi antaa anteeksi. Mutta millaisessa tilanteessa sinä olisit valmis jatkamaan / olet jatkanut suhdetta? Miten suhde muuttui vai muuttuiko se?
Kommentit (52)
jompikumpi meistä vaikkapa nyt esimerkiksi pikkujouluissa erehtyisi hairahtumaan, tuskin se tätä liittoa mihinkään kaataisi. Kriisinpoikasta kyllä varmaan pukkaisi, mutta ei meistä kumpikaan jaksaisi alkaa eroa tosissaan hankkimaan. Ihmisiä me vaan ollaan ja erehtyminenhän on ihmisille ominaista.
Enemmän huvittuisin.
Systemaattinen pettäminen, valehtelu ja kaksoiselämä olisi aika vaikea antaa anteeksi
Jos siitä on kerrottu silloin ja juttu ei ollut mikään suhde.
mies on oikeasti pahoillaan ja haluaisi jatkaa meidän suhdettamme ja olisi valmis panostamaan meihin ihan mitä tahansa vaatii, niin ollaan oikealla tiellä.
Yksittäiset "känni-sekoilu" jutut voin antaa anteeksi, en edes kysele mitään jos mies on viihteellä ja tulee vasta aamulla kotiin.
Mutta jos hänellä olisi oikea salasuhde jonkun kanssa, niin se vaatisi jo jotain toimenpiteitä, en tiedä johtaisiko sekään eroon.
Siinähän kaikki syy pannaan kännin niskoille. Vaikka viina vie miestä niin mies itse on se joka päättää juoda ja päättää sekoilla.
usko että se olisi kerrasta poikki (toki vähän tilanteesta riipuisi). En voisi tehdä sitä lapsille. Elin ensin pitäisi yrittää kaikki keinot selviytyä tilanteen yli ja jos parin vuoden päästä oltaisin yhä solmussa, voisi eroa alkaa harkitsemaan!
koska en ole ollut pitkässä suhteessa. Mutta uskoisin että jos olisin ollut vuosia naimisissa ja olisi lapsia niin yksittäisen pettämisen (vain seksiä) voisin antaa anteeksi, jos suhde olisi muutenkin ollut aallonpohjalla.
Siinähän kaikki syy pannaan kännin niskoille. Vaikka viina vie miestä niin mies itse on se joka päättää juoda ja päättää sekoilla.
että tilanne, tunnelma ja tilaisuus voi viedä (en väitä, että väkisin, mutta tekee kynnyksen paljon matalammaksi) ja vetovoima on yleensä enemmän vain fyysistä. Jos homma jää yhteen kertaan ja mieskin on hmiessää, että miksi se yleensä tapahtui, no hätä.
Salasuhde taas on harkittu, järjestelmällinen ja yleensä siihen liittyy suoraa valehtelemista ja huijaamista. Sitä en siedä, vaikka seksiä ei olisi ollenkaan kuviossa.
Minä olen mustasukkainen sitoutumisesta, ajasta ja tunnen itseni petetyksi, jos minulle valehdellaan päin naamaa. Pelkkä seksi ei ole niin tärkeää, koska tiedän, että olen hyvä seksikumppani.
En nyt yksinkertaisesti jaksaisi erota.
Ottaisin aikalisän ja katsoisin minkälaiseksi yhteiselo muodostuu, pystynkö antamaan anteeksi.
Kännisekoilun anteeksi antaminen ei tulisi mulla kuuloonkaan!!! Jos sellaista tekee kerran kännissä sen tekee luultavasti joka ryyppykerralla helpommin ja helpommin!!!
Ehkä yli 20 vuoden yhdessäolon jälkeen voisin antaa yhden pettämisen anteeksi (selvinpäin tehdyn) jos tilanne suhteessa olisi sitä ennen ollut sellainen että pettämiseen oli "helppo ajautua"..
Vaikka noin niinkuin periaatteessa en hyväksy pettämistä millään muotoa missään olosuhteissa kenenkään kanssa...
Minä olen mustasukkainen sitoutumisesta, ajasta ja tunnen itseni petetyksi, jos minulle valehdellaan päin naamaa. Pelkkä seksi ei ole niin tärkeää, koska tiedän, että olen hyvä seksikumppani.
Tottakai jatkuva toistuminen on asia erikseen. Mutta jos puhutaan yhdestä pettämiskerrasta, niin ennemmin siedän sen yhden hairahduksen kuin yhden pidemmän suhteen.
Kännisekoilun anteeksi antaminen ei tulisi mulla kuuloonkaan!!! Jos sellaista tekee kerran kännissä sen tekee luultavasti joka ryyppykerralla helpommin ja helpommin!!!
Miten mieheen voisi luottaa - enää koskaan - kun on viinaa tarjolla?
jatkamaan ja yrittämään, panostamaan perheeseen. Lisäksi oli aika paljon käytännöllisiä ja taloudellisia syitä, ja se että olisin jatkanut yksin lasten kanssa, olisi ollut vielä rankempi tie ja vaatinut mm. paikkakunnan vaihtoa.
Vieläkin mietin päivittäin, että tuleeko tästä mitään ja epäilen miehen uskollisuutta. Kyseessä oli suhde, ei kännipano. Tietynlainen epävarmuus leijuu kaiken yllä, vaikka tilanne on rauhoittunut ja mies on jälleen enemmän oma itsensä.
jompikumpi meistä vaikkapa nyt esimerkiksi pikkujouluissa erehtyisi hairahtumaan, tuskin se tätä liittoa mihinkään kaataisi. Kriisinpoikasta kyllä varmaan pukkaisi, mutta ei meistä kumpikaan jaksaisi alkaa eroa tosissaan hankkimaan. Ihmisiä me vaan ollaan ja erehtyminenhän on ihmisille ominaista.
Riippuisi kyllä paljon tilanteesta kuitenkin.
olettaen että terveyttäni ei ole vaarannettu. Se ei minusta ole edes pettämistä.
Sen sijaan jos pettämiseen liittyy yhteisiä suunnitelmia, oman sisimpien tuntojen jakamista tai muuta henkistä pettämistä niin tilanne on jo paljon vakavampi. Jättäminen ei siltikään ole ensimmäinen tai ainut vaihtoehto.
Minua on petetty toistuvasti ja olen sen takia myös eronnut, joten tiedän kyllä, mistä puhun.
ja hän ei ainakaan olisi kovin paljoa itseäni nuorempi.
mutta jos hän olisikin ihana, kiinnostava ja nuori ja ja...niin herra varjele - sit alkais päitä irtoamaan murrrrrrr täti tulis kyllä toooooodella vihaiseksi :DDD
En rehellisesti sanottuna tiedä. Pitkään ollaan oltu yhdessä.
Ainakaan en koskaan enää voisi luottaa mieheen, jos hän pettäisi. Pettäisin kai sitten itsekin ja alkaisin elää "vapaammin". Kai siinä eroon ajauduttaisiin hitaasti...
Tuntisin itseni todella pahasti loukatuksi.
...tämän suhteen eteen olen valmis tekemään kaikkeni.
Kun kerran pettää niin selitykset eivät auta. Se suhde olisi saman tien ohi. Sama pätee myös siihen jos itse pettäisin.