Lue keskustelun säännöt.
Voiko synnytystekniikalla vaikuttaa
10.11.2010 |
siihen että pamahtaako lihakset "rikki" alapäästä vai ei? Eli voiko kudosten löystymistä ennaltaehkäistä jotenkin jos synnyttää "tietyllä" tavalla? Ku jotkuthan puskee vauvan ulos tuosta vaan ilman repeämisiä ja ilman että paikat löystyy ja joillekin joudutaan käyttämään imukuppia ja sitten paikat repeää ja löystyy. Ku yks kaveri joutunut käymään läpi imukuppi synnytksen ja sanoi että tunsi ku lihakset jotenkin pamahti löysiksi ku jännitti kipua niin paljon. :( Ja sitte toiset vaan ponnistaa ja on ihan rentona ja vauva vaan tulee ulos.
Kokemuksia?
Kommentit (4)
Itselläni on aina alkanut valtava ponnistamisen tarve jo ennen kuin olin kokonaan auki. Ei sitä edes pysty kunnolla estämään, kun elimistö vaan ponnistaa supistuksen aikana. Kipeää se ponnistaminen silti tekee, mutta sen vuoksi itse ainakin olen antanut vaan elimistön työskennellä ja jopa vähän jarrutellut vauvan tuloa, ettei tekisi niin kipeää. Ponnistusvaiheet on olleet nopeita ja en ole koskaan revennyt ja mielestäni ja miehen mielestä paikat ei ole löystyneet.
4 synnytystä takana.
Jos tuota ponnistuspakkoa ei ole, niin silloinhan yleensä päädytään imukuppiin. Uskon, että jos ponnistusvaiheessa joutuu tekemään kovasti töitä ja ponnistamaan itse voimakaasti, niin se vaikuttaa lihaksiin ja ne voi jopa revetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisesta oli epiduraali, joka vaikutti jonkin verran vielä ponnistusvaiheessa. En tuntenut valtavaa ponnistustarvetta vaan pienen kakkahädän, mutta kätilön painaessa sormilla välilihaa osasin ponnistaa ihan oikeaan suuntaan tehokkaasti (ponnistusvaihe 12 minuuttia).
Kakkosesta sain spinaalin ponnistusvaiheeseen -> En tuntenut mitään mutta vanhasta muistista ponnistin leppoisasti (niin kuin kakkaa) ja tyttö tuli maailmaan muutaman supistuksen aikana.
Kolmosesta epiduraalin vaikutus oli aikaa sitten hävinnyt ja ponnistamisentarve oli niin jumalattoman kamala ettei sitä voinut estää! Isopäinen syttö (38,5cm) käsi poskella tuli ulos huudon kera 3 minuutissa.
Yhteistä näille synnytyksille on se, että yhdessäkään ei ole revennyt, välilihaa ei ole leikattu eikä mitään vaurioita ole muutenkaan tullut. Ja jokaisen olen ponnistanut puoli-istuvassa asennossa.
Juuri gynellä käydessäni varovasti kyselin miltä vaikuttaa ja kuulemma timmissä kunnossa on paikat eikä minkäänlaista laskeumaakaan ole tullut.
EN tiedä mistä johtuu, mutta todennäköisesti lyhyistä ja tehokkaista ponnistusvaiheista. Tai sitten hyvästä onnesta...
Jos tuota ponnistuspakkoa ei ole, niin silloinhan yleensä päädytään imukuppiin. Uskon, että jos ponnistusvaiheessa joutuu tekemään kovasti töitä ja ponnistamaan itse voimakaasti, niin se vaikuttaa lihaksiin ja ne voi jopa revetä.
Minua ei ole koskaan kummemmin ponnistuttanut, olen vain "tehnyt työtä käskettyä". Lapset tulleet ulos varsin helposti. Sekin vielä että olen melkoinen sohvaperuna eli en mitenkään hyvässä fyysisessä kunnossa. Silti kätilöt ovat sanoneet että kunpa kaikilla menisi synnytykset kuten minulla.
kun ponnistin ja vauva tuli ulos. En saanut repeämiä mutta välilihaa leikattiin. Toivuin hyvin ja toivon että toinen synnytys menisi yhtä hyvin.
Alapään lihaksia pystyy rentouttamaan ja rentoutunut kudos ei tietysti repeä samalla tavalla. Matkassa on kuitenkin monta muttaa. Ensinnäkin, jos äiti tuntee kipua, tällaista ei varmaan oikein pysty ajattelemaan. Toiseksi, lapset ovat eri kokoisia ja tulevat ulos eri asennoissa. Repeämien estämistä ei voi itse täysin hallita. Kolmanneksi eri ihmisten kudokset joustavat eri tavalla.
Paljon on kiinni kans kätilön ammattitaidosta, miten osaa neuvoa ja tehdä oikean ratkaisun esim. epparin leikkaamisen suhteen. Itse olisin ilmeisesti revennyt paljon peräaukon suuntaan jos sitä ei olisi tehty. Olen kiitollinen että tehtiin, vaikka kätilö etukäteen vannotti että turhaan ei tee, koska pienet luonnolliset repeämät on parempi kuin eppari.