Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Nykymaailma on täynnä joutavia esineitä" Mitä mieltä?
09.09.2010 |
Artikkeli HS:ssä:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Nykymaailma+on+t%C3%A4ynn%C3%A4…
Itseäni teksti ainakin hieman pysäytti. Onko tosiaan niin, ettemme ole enää ihmisiä, pelkkiä kuluttajia vain? Haalimmeko esineillä itsellemme statusta? Onko pursuilevat kaapit merkki aineellisesta hyvinvoinnista ja sisäisestä pahoinvoinnista?
Kommentit (15)
lukea tuota juttua, mutta ap:n otsikon kanssa olen täysin samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti sorrun itsekin vielä turhiin esineisiin vaikka olenkin vähentänyt ostamista.
kun sen aamulla luin. Oikein mietin, minkälainen tavaranpalvoja minäkin olen... "Turhaa" tavaraa en mielestäni omista, mutta minulla on silmää kauniille käyttötavaroille, ja hankin niitä mielelläni lisää - keksiihän niille käyttöä myöhemminkin :p
En ole samaa mieltä siitä, että pursuilevat kaapit kertoisivat vain ja ainoastaan sisäisestä pahoinvoinnista, vaikka voihan jonkun kohdalla asia niinkin olla.
On varmaan ihan terveellistä miettiä omaa suhdettaan kodin ja ympäristön tavaroihin: mikä on oikeasti tärkeää ja mikä vain kiva olla olemassa?
tuntuu tosi typerältä tämä nykyinen kulutuskeskeinen ajattelu. Tavaraa vaan lisää... Ja itsekin tulee siihen sorruttua. Esim. nyt tekisi mieli ostaa uusi muumimuki ihan vaan, jotta saisi vähän vaihtelua siihen aamukahvin juontiin. Ei puhettakaan, että nykyaikana samoja kuppeja käytettäisiin vaikka 15 vuotta edes. Vaikka ne sen mainiosti (ihme kyllä) kestäisikin.
Lapsetkin tietävät, että heillä on liikaa leluja...
Itse yritän olla kuluttamatta turhaan, mutta vaikeaa se on kun mainokset ja naistenlehdet siihen yllyttävät.
Itse yritän olla kuluttamatta turhaan, mutta vaikeaa se on kun mainokset ja naistenlehdet siihen yllyttävät.
Lisäksi juurikin vaikka se, ettei vieraille yksinkertaisesti kehtaa tarjota viiniä samasta lasista kuin vettä.... Jos olisin tarpeeksi kansalaisrohkea, hankkisin yhdet kauniit ja kestävät lasit, joista tarjoaisin mehut, viinit ja maidotkin. Mutta jostain syystä kaappejani täyttää kokoelma laseja, joista riittää valikoimaa jokaiselle eri juomalajille (myös esimerkiksi viskille vaikkei meillä sitä edes juoda!).
En tarkoittanut että pursuilevat kaapit olisivat aina merkki henkisestä pahoinvoinnista, tietenkään=) Yritän olla sortumatta av-tyyliseen ääripäästä toiseen -ajatteluun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuvittelen olevani askeetikko, mutta silti kaapit pursuavat.
PAITSI: minusta on utopiaa ja liikaa vaadittu, että ihmisen pitäisi tulla toimeen 50 esineellä mukaanlukien kaikki kodin irtain. Itse esim sallin itselleni kymmenisen kosmetiikkatuotetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen mielestäni aika järkevä ostoksissani. Yleensä jos tarvitsen jotain vaatetta niin lähden etsimään sellaista. En juuri koskaan shoppaile vain jos sattuisi löytymään "jotain kivaa". Melkein aina kun löydän jotain niin varaan sen seuraavaan päivään. Jos seuraavana päivänä olen vielä sitä mieltä että tarvitsen sen niin käyn hakemassa. Usein jää hakematta. Lisäksi ostoksissani arvostan monitoimisuutta, tavaraostoksissakin pitää miettiä ennen ostoa mihin tarvitsen, miloin ja mihin käytän. Samoin kannattaa katsoa kotoolta voisiko sieltä löytyä jo tarvittu asia. Esim. mummon vanha pariton kahvikuppilautanen näyttää upealta vaikka saippuatelineenä, kynttilän alustana jne. Noista ideoita tulee lisäksi itsellekin hyvä onnistumisen tunne :).
Minunkin vanhempieni kotona on vaikka mitä tavaroita! Sen lisäksi on todella mukavaa kun tavarat kiertävät, esimerkiksi siskoni asunnossa roikkuu nyt pellavaverhot, jotka äitimme osti minun ekaan omaan asuntooni. Välissä ne ovat roikkuneet myös vanhempiemme luona ja nyt ovat siskon ikkunaa koristamassa. Samoin kierrätämme vaikkapa päiväpeittoja jne-
Mä olen mielestäni aika järkevä ostoksissani. Yleensä jos tarvitsen jotain vaatetta niin lähden etsimään sellaista. En juuri koskaan shoppaile vain jos sattuisi löytymään "jotain kivaa". Melkein aina kun löydän jotain niin varaan sen seuraavaan päivään. Jos seuraavana päivänä olen vielä sitä mieltä että tarvitsen sen niin käyn hakemassa. Usein jää hakematta. Lisäksi ostoksissani arvostan monitoimisuutta, tavaraostoksissakin pitää miettiä ennen ostoa mihin tarvitsen, miloin ja mihin käytän. Samoin kannattaa katsoa kotoolta voisiko sieltä löytyä jo tarvittu asia. Esim. mummon vanha pariton kahvikuppilautanen näyttää upealta vaikka saippuatelineenä, kynttilän alustana jne. Noista ideoita tulee lisäksi itsellekin hyvä onnistumisen tunne :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yritän olla kuluttamatta turhaan, mutta vaikeaa se on kun mainokset ja naistenlehdet siihen yllyttävät.
Lisäksi juurikin vaikka se, ettei vieraille yksinkertaisesti kehtaa tarjota viiniä samasta lasista kuin vettä.... Jos olisin tarpeeksi kansalaisrohkea, hankkisin yhdet kauniit ja kestävät lasit, joista tarjoaisin mehut, viinit ja maidotkin. Mutta jostain syystä kaappejani täyttää kokoelma laseja, joista riittää valikoimaa jokaiselle eri juomalajille (myös esimerkiksi viskille vaikkei meillä sitä edes juoda!).
En tarkoittanut että pursuilevat kaapit olisivat aina merkki henkisestä pahoinvoinnista, tietenkään=) Yritän olla sortumatta av-tyyliseen ääripäästä toiseen -ajatteluun.
ap
Minusta tuo on vielä melkein ok, että on eri juomille eri laseja (joskin tietysti se on turhaa). Mutta että näitä lasimallistoja pitää vaikka viiden vuoden väleinkin päivittää. Tai että ostetaan jatkuvasti uusia söpöjä kahvikuppeja. Se on turhaa
Ja kaikenlaiset typerät lahjaesineet, ne vasta järkyttäviä on. Esim. viime kesänä myytiin viinipullon pelastusliiviä, joka teki minut tosi vihaiseksi. Turhuuden huipentuma. Tai sitten tarvitaan esim. keittiöön kymmentä sorttia raastinta tai valkosipulinkuorimishärveliä....
täältä löytyi aiheesta ketju. Mä leikkasin tuon aamun hesarista irti ja aion palata siihen ja näyttää miehelleni myöhemmin.
Me teimme muuttoa tänä kesänä ja se muun muassa avasti silmät miten paljon tavaraa yhteen kerrostalokolmioon verkkokellari mukaan lukien mahtuu. Nyt yritän pitää asian hanskassa ja miettiä todella mitä tarvitsemme ja ostaa kestävää ja laadukasta. Vaikeaa se välillä on, minulla etenkin vaatteiden suhteen mieli tekee vaikka mitä. Kun raivasi noita rojuja ja pisti kiertoon, roskikseen ja myyntiin, tuli oikein ahdistus kaikista tavaroista. Emmekä asuneet edellisessäkään asunnossa kuin 3 vuotta.
Onneksi nyt on huutonetit ym. joissa saa tavaraa myyntiin ja sieltä olen hankkinut paljon nykyisen kotimme sisustusta esim. artekin ruokapöydän tuolit ja muuramen sohvat, keinutuolin jne. Kierrätys ja kirpparit siis ovat onneksi nyt suosittuja eikä kaikkea vain roudata kaatopaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oiskohan köyhien kateutta koko juttu?
Mielipiteitähän ei ole, on vain kateutta. Ja miten meillä köyhillä edes voisi olla mielipiteitä (esim. siitä, mikä on maapallon kannalta järkevää), koska me köyhäthän ollaan tyhmiä?
Ihan oikeassa olet! Palkinto Päivän Parhaiten Perustellulle Viestille! Onnea!
Oiskohan köyhien kateutta koko juttu?
Mielipiteitähän ei ole, on vain kateutta. Ja miten meillä köyhillä edes voisi olla mielipiteitä (esim. siitä, mikä on maapallon kannalta järkevää), koska me köyhäthän ollaan tyhmiä?Ihan oikeassa olet! Palkinto Päivän Parhaiten Perustellulle Viestille! Onnea!
Kateelliset itkee kun ei ole varaa shoppailla. Koko ekohömppä on joidenkin köyhien humanistien keksintö. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka monella on oikeesti vain hyvää ja laadukasta tavaraa mukaan lukien lelut ym.
Nyt kun ostat tietokoneen, kameran tms käyttöikä on todella lyhyt, aina haetaan uusi tilalle. Leluja tursuaa joka paikat ja lapset ei todellakaan niitä tarvitse. Ikeasta saa heti halvalla huonekalut ja astiat ja kohta ostetaan uudet kun me ei osteta mitään Ikeaa enäää..
Alue: Aihe vapaa
Kukaan täysjärkinen ei kiistä tuota. Tosin luin rivien välistä ensi vuoden design-pääkaupunkin mainostusta, nyt luodaan tietä kalliille designesineille.