En ole elämässäni tehnyt yhtään asiaa niin että se olisi av-mammojen mielestä oikein.
Olen 2 lapsen yh, en ole koskaan asunut lasteni isän kanssa, asun vuokralla, sain lapset vasta 32-ja 35-vuotiaina, en imettänyt kumpaakaan, halusin synnytykseen kaikki mahdolliset puudutukset, en ottanut lasten isää mukaan toiseen synnytykseen, olen työttömänä, en halua kouluttautua lisää opintotuella, olen sossun asiakas, en haaveile omakotitaloelämästä, tavoitteeni ei ole päästä naimisiin, en pidä siivouksesta, en yleensä pyri miellyttämään miestä millään lailla, en tykännyt käydä perhekerhoissa ja molemmat lapseni ovat aloittaneet päiväkodissa alle 2-vuotiaina, tällä hetkellä lapseni ovat virikehoidossa, en halua elää lapsiperhearkea, sukulaiset ovat rasite, eikä minulla ole velvollisuutta huolehtia vanhasta äidistäni, syön masennuslääkkeitä enkä halua takaisin työelämään, yms.
Mitäs vielä puutelistaan laittaisi, saa ehdottaa.
Kommentit (10)
Ja totta, av-mammoja tai muitakaan ihmisiä ei pysty miellyttämään, tekipä niin tai näin. Siksi en välitäkään ajatella mitä muut tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni ajattelevat, elän vaan niin kuin parhaaksi näen.
Ja en muuten edes kokeillut kestovaippoja ja molemmat lapset söivät ensimmäisen ikävuotensa aikana pelkästään purkkiruokaa.
mutta sitä diagnoosia tyrkytetään jos ei huvita elää normielämää.
Ja mulle se diagnoosi kyllä kelpaa, pääseepähän pois työelämästä/työkkärin luukulta.
Et pidä Suvi Teräsniskasta
Et katso salkkareita
Et omista osakkeita.
Hoida elämäs niinkuin lystäät. Täydellinen sä et todellakaan ole! Mut hei, en ole minäkään, joten mikäpä minä olen sua arvostelemaan.
- tein lapset nuorina (opiskelut kesken)
- lapsilla pieni ikäero
- meillä ei ole aina säännöllistä seksielämää
- emme asu omistusasunnossa
- emme ole muodostaneet tarpeeksi hyvää tukiverkkoa
- käytän silloin tällöin eineksia
jne.
-tein lapset nuorena
-olen ollut sossun asiakas
-olin pitkään kotiäiti
-en ole hankkinut "mammatuttuja" tai käynyt perhekerhoissa, vaikka olin todella yksinäinen vauva-aikana
-minulla on lävistyksiä ja haaveilen tatuoinnista
-silloin kun juon, juon liikaa
-luotan mieheeni, joka tekee reissuhommia
Nykyään olen avioliitossani onnellinen, menestynyt, varakas, akateeminen äiti, jolla on kolme hyvin pärjäävää, onnellista, älykästä lasta. :)
Ei siinä mitään, mutta oletko ajatellut, etteivät tekosi/ valintasi ole tehneet sinua onnelliseksi? (Masennuksesta päätellen)
pakosta, muttei nyt ole aikomustakaan tehdä asialle mitään, esim. kouluttautua lähäriksi ja päästä pois sossun luukulta. ja sekös on av-mammojen syntilistalla nro 1.
Vaikka olisit tehnyt kaikki nuo mainitsemasi asiat juuri päinvastoin, olisi siitäkin ollut jollakin sanottavaa...