Muita pitkän terapian kävijöitä?
Onko täällä muita pitkään psykoterapiassa käyviä?
Kommentit (7)
kaksi vuotta olen kognitiivisessa käynyt
aiotte vielä jatkaa terapiaa? Itse olen käynyt 4 vuotta analyyttisessa terapiassa ja varmaan käyn vielä toiset 4. 3, miten olet kokenut kognitiivisen terapian? Sehän on lähtökohdiltaan aika erilaista kuin analyyttinen terapia. Miten olette asioita käsitelleet?
miten elämäsi on sujunut terapian jälkeen? Itsestä tuntuu, että terapia vaan jatkuu ja jatkuu. Asiat on menneet eteenpäin mutta aina tulee uutta ahdistusta jostain.
kognitiivisessa terapiassa terapeutilla on merkittävä osuus työskentelyssä. Hän osallistuu, ottaa kantaa, kertoo esimerkkejä, kyseenalaistaa ja rikkoo haitallisisa ajatusmalleja.
On sopinut minulle todella hyvin. Olen päässyt ns järjen kautta käsiksi tunteisiini, oppinut pitämään puoliani, rajaamaan ulkopuolelleni itselle haitallisiä ympäristön tekijöitä. Olen päässyt irti uhriasenteesta ja nyt uskon, että voin itse vaikuttaa omaan elämääni ja tehdä siitä itseni näköisen. Kolmannen terapiavuoden on tarkoitus vakiinnuttaa jo muodostuneita käytös- ja ajatusmalleja ja tukea uutta minää.
Olen tavallaan rakentanut teraputin avulla itseni uudestaan oikeaan järjestykseen sisältä käsin.Ja se tuntuu upealta.
Myös sitä lopettamista pitää harjoitella. harvemmilla ja harvemmilla käynneillä.
Itse tiedän, että joidenkin kokemusten takia, tulen todennäköisesti aina ensimmäiseksi esim syyttämään itseäni, jos joku minua aiheettomasti syyttää. Tähän olen kuitenkin pyrkinyt varautumaan. Välillä joutuu todella taistelemaan sitä vastaan.
Ahdistustahan tulee aina elämässä olemaan. Koskaan ei valitettavasti tässä elämässä pääse tilanteeseen, ettei omassa tai läheisten elämässä olisi mitään surullista tai pelottavaa. Sinun täytyy vain saada turvallisia kokemuksia 8sieltä terapiasta), että miten käsittelet näitä tilanteita.
Itse olen ajatellut, että tarvittaessa sitten hakeudun aikaan uudelleen terapiaan, jos siihen on tarvetta.
miten elämäsi on sujunut terapian jälkeen? Itsestä tuntuu, että terapia vaan jatkuu ja jatkuu. Asiat on menneet eteenpäin mutta aina tulee uutta ahdistusta jostain.
Alkuvaiheessa olin tosi masentunut, nyt elämä hymyilee. Paljon on tapahtunut, en pane psykoterapian piikkiin kaikkea, moni asia on tapahtunut itsestäni riippumatta, toki itse olen myös tehnyt selväksi rajoja itselleni.
Tuntuu, että voisin lopettaa terapian nyt tällä hetkellä, mutta en uskalla vielä.