Lue keskustelun säännöt.
Tästä on keskusteltu useasti aiemminkin, mutta - koenumeroista maksamisesta asiaa.
03.06.2010 |
Onko monilla käytössä systeemi, että maksetaan koululaiselle rahaa hyvistä koenumeroista? Itse olen maksanut todistusnumeroista (ysistä ja kympistä) sitten, kun on todistukseen alkanut numeroita ilmestyä, mutta olen aiemmin vastustanut koenumeroista maksamista sillä ihanteellisella periaatteella, että koululaisen pitäisi muutenkin itse ymmärtää opiskelun tärkeys.
Nyt on esikoinen siirtymässä yläkouluun ja mies heitti ilmaan, että alettaisiin maksaa koenumeroista pientä korvausta. Lapsella on älliä ja hyvä muisti ja hän on aina pärjännyt koulussa hyvin, siitä ei nyt ole kyse. Nyt kutosluokalla on koulutöihin panostaminen vähän hiipunut ja lapsi pyrkii selviämään mahdollisimman vähällä työllä, ainakin niissä aineissa, jotka häntä ei kiinnosta. Mies perusteli ajatuksensa hyvin sillä, että rahaporkkana saisi lapsen tekemään enemmän töitä, jolloin hänellä olisi kykyjensä mukaan hyvinkin mahdollisuus saada pelkkiä kiitettäviä (ja tienata taskurahaa). Siinä sivussa voisi kehittyä tapa opiskella kokeisiin kunnolla ja "kaupan päälle" saisi kunnon todistukset ja aikanaan sitten hyvät mahdollisuudet jatkaa eteenpäin.
Onko kenelläkään kokemuksia yläkouluikäisen "lahjomisesta" koulutöihin? Onko idea ok vai jo alkuun tuhoon tuomittu?
Kommentit (15)
kun motivoit rahalla/palkkiolla, suoritukset huonontuvat.
Tasta on tusinoittain kokeita, mm. palkittu lapsia leikkimisesta - seurauksena se, ettei lapsia leikki kiinnosta, JOS siita ei saa palkkiota. Ja leikkiminen muutenkin kiinnostaa vahemman.
Todettu myos tyoelamassa... vaikka palkkiota siella harrastetaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä koetulokset perustuvat vanhempien mielenkiintoon. Emme kuulustele, jos ei erikseen pyydetä, mutta haluamme tietää, mitä kokeita on tulossa, miten lapsi on niihin lukenut, mitä on ajatellut, että kysytään, mitä osa-aluetta itse pitää tärkeänä jne.
Mutta liekö sitten syynä tuo murkkuikä vai mikä, koulumotivaatio näyttää laskeneen. Ihan ok numeroita lapsi kyllä saa meillä ilman mitään palkkioitakaan, mutta ajattelimme nyt kokeilla pientä korvausta (ei kymppiä kympistä vaan vähäisempää). Jää nähtäväksi tepsiikö. Lapsi kyllä ymmärtää miksi koulunkäynti on tärkeää, hänen kanssaan on asiasta keskusteltu paljon.
ap
on hieman huono keskittymiskyky ja tekee huolimattomuusvirheitä esim. matikassa. Mutta kas kun lupasin pikkulelun jos saa kympin niin johan oli huolellinen ja sai sen kympin. Kyllä ajattelin jatkaa kerran tekee huolellisemmaksi, muutoin ei ole kunnianhimoa tms.
kun mä sain kaikista sanakokeista ja pistareista kans rahaa. Ja kokeista ja numeroista. Tosin sain ysistä 2e ja kympistä 4e. Muista numeroista en saanut mitään, mut eipä mulla juuri muita numeroita ollutkaan.
Musta se oli hyvä juttu.
pojalla on lukihäiriö ja hyvät numerot vaativat työtä. Vanhempien "mielenkiitoa" on eli on tiedossa koska kokeet on ja onko niihin luettu ja on lyuettu yhdessäkin, mutta ei se vielä riitä. Ja meillä homma ei ole mennyt niinpäin, että rahapalkinto vähentäisi motivaatiota. Päinvastoin. Eikä se muuten vähennä sitä työelämässäkään. TOki motivaatiota voidaan tuottaa MYÖS muilla keinoin, mutta harvoin kokonaan ilman rahallista/materiaalista palkkiota. Sekin on jos ei sosiaalipsykologian niin kuitenkin taloustieteen ja työmarkkinatutkimuksen perusteita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos hyva tulos on saavutus rutiinien noudattamisesta. Mu7ta jos tulokseen tarvitaan esim. innovoimista, se ei onnistu.
Mun veljeni pojalla toimi motivointi rahalla pikkukoululaisena, mutta ei enaa sen jalkeen. Nyt reppasi yo-kirjoitukset.
jos hyva tulos on saavutus rutiinien noudattamisesta. Mu7ta jos tulokseen tarvitaan esim. innovoimista, se ei onnistu.
Mun veljeni pojalla toimi motivointi rahalla pikkukoululaisena, mutta ei enaa sen jalkeen. Nyt reppasi yo-kirjoitukset.
että ei synny innovaatiota ilman palkkaa. Kas kun innovaattorinkin pitää saada ruokaa ja katto pään päälle.
Sun veljenpojastasi en sano mitään - ehkä häneltä puuttui jotain muuta kuin se rahallinen motivaattori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole lapsilleni maksanut Perusteena se että koulunkäynti ei ole mitään palkkatyötä,josta kuuluu saada rahaa. Toinen hyvä syy on se,että lapseni ovat hieman eri tasoisia koulussa eli yksi saa kymppejä helposti,toinen "vain" ysejä jne. Aiheuttaisi vain katkeruutta ja kateutta lapsissa,jos tämä kympin lapseni saisi pienellä vaivalla rahaa ja toiset lapsistani joutuisivat ehkä opiskelemaan enemmän ja silti eivät ihan siihen kymppiin yltäisi. Ennemmin keväällä hyvin suoritetun vuoden jälkeen voin ajatella ostaa jotain vähän kalliimpaa lapsilleni kesäksi. esim. jotain jota muutenkin kinuttu parempi polkupyörä,trampoliini,uusi kännykkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulussa rahaa hyvistä numeroista. Minusta se oli superhyvä juttu. Ei se minusta kympin oppilasta tehnyt, mutta se oli tapa tienata enemmän.
Samoin maksan lapselleni hyvistä koenumeroista. Kyllä häntä kirpasee todella paljos, jos ei saa palkkiota.
On kyllä omituisia nuo oheiset tutkimukset. Motivaatioteorioita on pilvin pimein, minä tunnen niistä 7-8. Eikä mikään niistä tue oheista
kun motivoit rahalla/palkkiolla, suoritukset huonontuvat. Tasta on tusinoittain kokeita, mm. palkittu lapsia leikkimisesta - seurauksena se, ettei lapsia leikki kiinnosta, JOS siita ei saa palkkiota. Ja leikkiminen muutenkin kiinnostaa vahemman. Todettu myos tyoelamassa... vaikka palkkiota siella harrastetaankin.
itse joudun vähättelemään kokeiden jne. arvoa 4lk lapselleni. Lapseni on todella kunnianhimoinen ja älykäs. Hänen pitäisi saada omasta mielestään joka kokeesta 10. Itselläni säälittää tällainen asenne, sillä tiedän, että se vaikeuttaa elämistä myöhemmin. Meillä onkin mieheni kanssa ollut parin vuoden projekti saada lapseltamme liika kunnianhimo pois. Olemme sanoneet, että olemme tyytyväisiä kaikkiin numeroihin, jos niiden eteen on tehty normaali määrä työtä. Olemme sanoneet, että 10 on siitä huono numero, että siitä ei pääse kuin alaspäin ;). Kaikki puheemme ovat tuottaneet tulosta ja lapsemme ei enää vaadi itseltään samalla tavalla. On rento ja välillä unohteleva koululainen ja tämä tuntuu meistä vanhempina hyvältä.
Tästä huolimatta (= välillä unohtanut kokeet jne.) lapsemme huonoin numero tältä vuodelta on 9+. Etupäässä ovat 10 - 10-. Hän on saanut koulussa henkilökohtaista erityisopetusta matematiikassa, koska on lahjakas.
Tällaisten ongelmien kanssa täällä taistellaan ja ei ole käynyt mielessäkään maksaa hyvistä suorituksista, koska ne ovat liian itsestään selvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa. Perfektionismista ei tarvitse, eikä kannata palkita tuollaisen lapsen kohdalla. Hän tarvitsee palkintonsa silloin, kun onnistuu relaamaan vähän .-).
12
meillä 7lk saa kymppejä jatkuvalla syötöllä kokeista joten en maksa niistä mitään tai saisi olla maksamassa kokoajan ja sitten taas tuo 5lk ... sitä voisi "kannustaa" vaikka rahalla kun ei sitten millään edes ysiä tule. Koen itse siis tämän vaikeaksi, olla tasapuolinen, kun toiselle koulu on helppoa ja toiselle ei.
Lisään vielä että olemme aika pienituloisia joten kymppien lahjominen esikoiselle on melkeinpä mahdotonta.
Ajattelin ottaa asian kuitenkin keskusteluun lasten itsensä kanssa kesällä josko heillä olisi itsellä fiksuja ehdotuksia asian ratkaisemiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain 90-luvulla pienen summan arvosanoista 8,9 ja 10 (olisikohan ollut 5/10/15 tai 20 markkaa) ja maksan myös omalle alakoululaiselle 3/4/5e. Mielestäni hyvä systeemi ja tapa tienata omia rahoja.
Meillä on myös käytössä palkitseminen kotitöistä (erikseen määriteltyä kotitöitä kun tekee yhteensä 20 kertaa, saa 5 euroa).
Nämä on hyväksi havaittuja ja meillä todettu toimiviksi, vaikkei lapsi kovin montaa kymppiä kuussa näillä saakaan tienattua :)
Jos kokeen kympistä saisi 10 e (kuten monella on), olisi kuopus tienannut tänä keväänä vähän yli 250 e. Motivoivaa?
Meillä koetulokset perustuvat vanhempien mielenkiintoon. Emme kuulustele, jos ei erikseen pyydetä, mutta haluamme tietää, mitä kokeita on tulossa, miten lapsi on niihin lukenut, mitä on ajatellut, että kysytään, mitä osa-aluetta itse pitää tärkeänä jne. Kun lapsi tajuaa, että hän ei ole yksin vaan asia on meillekin tärkeä, myös kokeessa menestyy ja siihen viitsii panostaa.
Tuntiosaaminen on toki yhtä tärkeää.