Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ylioppilastodistus & lukiotodistus
12.06.2010 |
Yo-kokeet menivät huonommin, kun lukion todistuksen perusteella olisi voinut olettaa. Näitä juttuja kuulin taas tänä keväänä. Missä syy? Oletettavasti siinä, että kaikki rupulukiotkin antavat liian hyviä arvosanoja ja sitten karu totuus paljastuukin yo-kokeissa.
Kommentit (14)
Onhan se noinkin. Jotkut myös hermoilevat niin etteivät saa itseään kirjoituksissa kokoon. Valvomalla yo-koetta edeltävän yön hermoilemalla on hyvä mahdollisuus tärvellä ahkerankin lukemisen tulokset.
Kouluopinnoissa vaikuttaa vielä pärstäkerroin ja tuntiaktiivisuus.
Ja edes yo-kirjoitukset eivät paljasta koko totuutta kenenkään opiskeluresursseista, vaikka useimmiten antavat kyllä vahvan viitteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsemme lukiossa kirjoitetaan 3 parasta arvosanaa yli 60 prosenttia, kun tilastollisesti se on 40 prosenttia (5 % l, 15 % e ja 20 % m). Koulu onkin ns. hyvämaineinen ja numerot eivät tipu taivaasta vaan vaatimukset ovat kokeissakin kovat. Nuorilel tehdään karhunpalvelus antamalla liian hyviä numeroita kokeissa.
Meidän likka kirjoitti nyt lukion toisena vuonna kemian ja sai siitä e:n, mutta ilmoittautui uusintakirjoituksiin, koska se ei tyydytä häntä. Joissakin lukioissa opiskelijat asettavat itselleen kovia suorituspaineita ja yleensä ne on näitä ns. hyviä lukioita. Kemian e:llä pääsee esim. suoraan opiskelemaan yliopistoon kekmiaa ja jollekin TKK:n linjallekin.
kuulukaan korreloida. Ihan niin kuin ylempänä jo mainittiin, lukion päättötodistuksen kurssiarvosanoihin vaikuttaa niin moni muu asia kuin pelkästään kokeessa onnistuminen. Mutta toki numeron antajan on syytä katsoa peiliin, jos 9-10 arvosanojen opiskelijat kirjoittavat säännöllisesti esimerkiksi C:n tasoisesti.
Jos toisen koulun 9 on toisen koulun 7 ja nuori hakee esim. ammattikorkeakouluun, jonne todistusnumeroilla on suuri merkitys, niin kysymys on isosta asiasta nuoren kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siitä olikin Hesarissa artikkeli viime vuonna. Kun valisimme lapsellemme yläkoulua jätimme tietoisesti nuo huipput pois koska niissä arvostelu on paljon tiukempaa. Hyvällä todistuksella on sitten kiva mennä haluamaansa lukioon. Lukiossa panostetaan kirjoituksiin ja pääsykokeisiin niin todistuksen merkitys on pienempi jollei tosiaan ole ammattikorkeakoulusta kyse. Minusta myös oikeudenmukaisuuskysymys.
Se miten kirjoitukset menevät on todellakin kiinni monesta seikasta; jaksaako lukea, panikoiko kokeessa, nukkuuko edellisenä yönä jne. Lukion todistus taas on osoitus siitä, miten yleensä menee, miten osaa aiheen ja aineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huonossa koulussa on helppo olla hyvä!
kertoo siitä että osaa asiat mitä on lukion kirjoissa ollut. Käytännössä siis lukemalla saa kympin. Moni kymppityttö onkin todellisuudessa vain lukutoukka, muuten ei asiat kiinnosta yms. Luetaan vaan ne kirjat että saadaan kymppejä.
Ylioppilastodistus taas kertoo enemmän yleissivistyksestä, mitä oikeasti tietää ilman kirjan ulkoa lukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan täysin päinvastoin!
Käytännössä siis lukemalla saa kympin. Moni kymppityttö onkin todellisuudessa vain lukutoukka, muuten ei asiat kiinnosta yms. Luetaan vaan ne kirjat että saadaan kymppejä.
Ylioppilastodistus taas kertoo enemmän yleissivistyksestä, mitä oikeasti tietää ilman kirjan ulkoa lukua.
Itse olen hyvä esimerkki päinvastaisesta: lukion päästötodistuksessa kaikki numerot 9 tai 10, k.a. 9,6. Yo-todistuksen keskiarvo M, kaikki muut M paitsi yksi L, silloin ei vielä ollut E:aa.
Eli olin siis kymppityttö, ja numeroni sain lähes täysin ilman lukemista. Arki-illat oli niin täynnä harrastuksia ja sosiaalisia aktiviteetteja, että läksyihin jäi aikaa joskus kympin uutisten jälkeen. Tein silloin matikan (lyhyt) tehtävät ja selailin ns. lukuläksyt, kuvatekstit, otsikot ja korostetut kohdat. Seuraavana päivänä läksyn kyselyssä sittenolin tassu pystyssä koko ajan, ja suurin osa opettajista tykkäsi pohdiskelevasta ja hoksaavasta tyylistäni, joka perustui myös muuhun kuin kirjan tietoon ja jota voidaan sanoa myös yleissivistykseksi, tai sen aluksi. Kokeisiin luin yleensä koepäivän aamuna, heräsin pari tuntia aiemmin ja kahvikupin kanssa skimmasin koealueen läpi, ja tällä tyylissä numero oli useinmiten 8½-9½. Todistuksessa sitten tuntiaktiivisuudesta lähes poikkeuksetta numeron korotus, eli siitä kympit.
Kirjoituksissa sitten aamuskimmaamisella ei niin pärjättykään, joten siksi "vain" M:n paperit.
Yliopistoonkin minun oli hieman hankala päästä, koska todellakaan en ole lukutoukka, siis ainakaan mitä pakolliseen kirjallisuuteen tulee, itse valittuja kirjoja olen aina lukenut paljon. Ja sitten kun pääsin yliopistoon, niin pärjäsin parhaiten sellaisilla kursseilla, missä panostettiin pienryhmätyöhön ja muuhun akateemiseen askarteluun. Isot tentit ja pitkäveteiset luentokurssit olivat tylsiä ja hankalia, ja se näkyi arvosanoissa. Peruskurssin ekaan kirjatenttiin luin kaikki kolme kirjaa kokonaan läpi, mutta sen koommin selvitin niin pakolliset kirjapaketit, esseet kuin lopulta gradunkin tuttuun tyyliin skimmaten, pääasioita sekä tärppejä painottaen.
kertovat kyllä koulusta - mutta toisinpäin. On mielenkiintoista, että esimerkiksi kotikaupunkini eräisiin lukioihin on keskiarvoraja noin yhdeksän paikkeilla ja niistä silti kirjoittaa 4-6 A:n ylioppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et pärjää kun ei ole enää tuntiaktiivisuutta, jolla nostaa numeroa yms.
Vaan täysin päinvastoin!
Käytännössä siis lukemalla saa kympin. Moni kymppityttö onkin todellisuudessa vain lukutoukka, muuten ei asiat kiinnosta yms. Luetaan vaan ne kirjat että saadaan kymppejä.
Ylioppilastodistus taas kertoo enemmän yleissivistyksestä, mitä oikeasti tietää ilman kirjan ulkoa lukua.
Itse olen hyvä esimerkki päinvastaisesta: lukion päästötodistuksessa kaikki numerot 9 tai 10, k.a. 9,6. Yo-todistuksen keskiarvo M, kaikki muut M paitsi yksi L, silloin ei vielä ollut E:aa.
Eli olin siis kymppityttö, ja numeroni sain lähes täysin ilman lukemista. Arki-illat oli niin täynnä harrastuksia ja sosiaalisia aktiviteetteja, että läksyihin jäi aikaa joskus kympin uutisten jälkeen. Tein silloin matikan (lyhyt) tehtävät ja selailin ns. lukuläksyt, kuvatekstit, otsikot ja korostetut kohdat. Seuraavana päivänä läksyn kyselyssä sittenolin tassu pystyssä koko ajan, ja suurin osa opettajista tykkäsi pohdiskelevasta ja hoksaavasta tyylistäni, joka perustui myös muuhun kuin kirjan tietoon ja jota voidaan sanoa myös yleissivistykseksi, tai sen aluksi. Kokeisiin luin yleensä koepäivän aamuna, heräsin pari tuntia aiemmin ja kahvikupin kanssa skimmasin koealueen läpi, ja tällä tyylissä numero oli useinmiten 8½-9½. Todistuksessa sitten tuntiaktiivisuudesta lähes poikkeuksetta numeron korotus, eli siitä kympit.
Kirjoituksissa sitten aamuskimmaamisella ei niin pärjättykään, joten siksi "vain" M:n paperit.
Yliopistoonkin minun oli hieman hankala päästä, koska todellakaan en ole lukutoukka, siis ainakaan mitä pakolliseen kirjallisuuteen tulee, itse valittuja kirjoja olen aina lukenut paljon. Ja sitten kun pääsin yliopistoon, niin pärjäsin parhaiten sellaisilla kursseilla, missä panostettiin pienryhmätyöhön ja muuhun akateemiseen askarteluun. Isot tentit ja pitkäveteiset luentokurssit olivat tylsiä ja hankalia, ja se näkyi arvosanoissa. Peruskurssin ekaan kirjatenttiin luin kaikki kolme kirjaa kokonaan läpi, mutta sen koommin selvitin niin pakolliset kirjapaketit, esseet kuin lopulta gradunkin tuttuun tyyliin skimmaten, pääasioita sekä tärppejä painottaen.
Lukion keskiarvoni oli 9,5. Kirjoitin 4 laudaturia ja 2 eximiaa. Maisterin tutkinnossa eri pääaineiden keskiarvo oli 4,5 (maksimi 5). Ihan samaa linjaa siis kaikissa. Mutta vaikka koulu on ollut minulle helppoa, olen jo yläasteella oppinut oikeanlaisen lukutekniikan ja järjestelmällisyyden. Omaksun asiat helposti kunhan varaan ajan siihen lukemiseen.
Alue: Aihe vapaa
ellei tietysti lukion arvosanat ole 9-10 ja yo-todistuksessa niitä huonoimpia mahdollisia. Ehkei kokelas ole valmistautunut niin hyvin tai tärpit eivät osuneet kohdilleen tai muuten vaan panikoi kokeessa.