olen raskaana, en halua mieheltä läheisyyttä
en vaan halua että mies koskee minuun, ällöttää ajatuskin varsinkin seksistä! "normaalisti" meillä pöllytetään peittoja 3-5 kertaa viikossa, nyt taitaa olla pari viikkoa edellisestä kerrasta. Tämä kiristää etenkin miehen hermoja, joka nyt on alkanut syytellä minua pettämisestä yms ja on selkeästi kateellinen 5v esikoiselle kun hän saa tulla tietenkin syliini ja halailen häntä.
Vauva on kyllä molempien hartaasti toivoma ja odottama, mutta kohta tulee varmaan ero tämän tunnekylmyyteni takia. Inhottaa kun mies on heittäytynyt niin lapselliseksi, kiukuttelee ja vonkaa.
Vai pitäisikö alkaa antaa miehelle säälistä?
Kommentit (7)
vähän sama tilanne, joskaan ei nyt ihan syyttelyä tms. ole, meillä ei vain tapahdu mitään sängyn puolella.
Koska tuo haluttomuus nyt varmasti mitä suurimmissa määrin johtuu hormoneista, luulen, että olisi vain parasta odottaa halujen palaamista (mulla ainakin esikoisen kohdalla palasi jossakin vaiheessa, ettei miehen tarvinnut koko raskausaikaa olla ilman seksiä). Sinun varmaan kannattaisi jutella rauhallisesti miehesi kanssa asiasta, sillä kyllä hänenkin pitää ymmärtää se, ettei kaikista tule seksihirmuja raskauden aikana. Minusta ei ole myöskään kovin hyvä idea antaa vain säälistä, johan mieskin vaistoaa, ettet ole täysin mukana. Toisaalta, voisit itsekin innostua siinä samalla.
Onko teillä kaikki hellyys (halailu, pussailu jne.) pannassa? Ymmärrän kyllä, että vähemmästäkin mies ärtyy (siis, ettei se nyt vain johdu pelkästään siitä, ettei seksiä ole).
niin minäkin luulen, että hormoneista tämä johtuu. Esikoista odottaessa halut palautui jossain raskauden puolivälissä ja niitä sit ritti, joten luultavasti niin käy nytkin. Olen yrittänyt miehelle selittää, että ei tää tilanne jatku montaa kuukautta, että voitaisko nyt vaan halia... Nyt siis menossa rv 11.
Ehkä mun ajatukset on vaan niin kääntynet äitiyteen ja uuden elämän kasvattamiseen, etten oikein tunne itseäni seksuaaliseksi olennoksi.
Kyllä hänen pitää ymmärtää, että hormonit vaikuttavat ja paljon, etenkin ihan alkuraskaudessa. Toki tuokin on melko yksilöllistä. Ei ole kyse kuin muutamasta kuukaudesta.
Tietysti yksi vaihtoehto on se, että tyydytät miehesi esim. käsin. Luulen, että tuolla saa miehen jo rauhalliseksi ilman että itse joudut harrastamaan seksiä "pakosta" tai säälistä. Minusta on muutenkin aika tahditonta, että mies on valmis syyttämään jopa pettämisestä, varsinkin kun hän tietää, miten halujen kanssa kävi ensimmäisessä raskaudessa.
mulla tuo haluttomuus meni eka raskaudessa ohi muutamassa viikossa, tosin otettiin kyllä aika rajusti sen takia yhteen. Totesin vaan sitten, etten minä itekään oikein ymmärrä näitä kaikkia muutoksia mun elimistössä, eikä mullekaan ole helppoa huomata, että kaikki tuntuu erilaiselta ja kosketukset ei tunnu hyvältä, mutta että en tee sitä tahallaan, enkä kiusallaan, vaan se johtuu hormooneista.
oikeastaan sen jälkeen jakso olla jo vähän lähelläkin ja joskus 14-15rv vaiheilla alko seksikin maistua taas.
Tilanne olisi ehkä toinen, mutta miehen lapsellinen käytös ja uhkailut saivat loputkin halujen orastavat rippeetkin katoamaan.
On luonnollista että halut katoavat alkuraskaudessa. Pyydä neuvolalääkäriä tms. juttelemaan miehesi kanssa jos ei ymmärrä sinun puhettasi. Jestas mitä ääliömiehiä.
jonne mennään yhdessä miehen kanssa. Aion ysäistä terkkarilta ohimennen että onkos tämä normaalia ettei haluta. Saa sit informoida miestä terkkarin näkökulmasta puolueettomasti. Mulla on myös tuntoaisti jotenkin niin yliherkkä että kosketus sattuu, kutittaa tai tuntuu kiusalliselta :(
Niin on tehokkaasti unohtunut esikoisen odotusaika mieheltäkin, tosin taisi mieskin olla silloin niin ihmeissään että sekstailu ei ollut moneen kuukauteen päällimmäisenä mielessä ja loppuraskaudesta mies ei meinannut uskaltaa yhtyä ollenkaan kun pelkäsi että vauvaan sattuu tms.