Neuvoja kaivataan! Asiakkaakseni töissä tulee näkövammainen mies!
Olemme menossa työpaikkani ulkopuolelle neuvotteluihin ja työ näkövammainen mies matkustaa sinne kanssani taksilla. Paikka itsessään on ravintola, jossa on seisova noutopöytä.
Ikinä en ole näkövammaisten kanssa edes jutellut, ei ole vaan sattunut tulemaan sellaista tilannetta, lähipiiriin ei kuulu jne.
Miten oikein toimin? Otanko tuon naisen ihan käsikynkkään ja talutan paikasta toiseen, kerron ääneen että nyt tulee rappuset, nostahan vähän jalkaa? Entäs sen noutopöydän ääressä? Talutanko häntä samalla vierelläni ja kerron että tässä olisi sienisalaattia, otatko itse vai otanko sinulle? Vai jätänkö naisen istumaan pöytään ja kysyn onko ruokarajoituksia ja haen hänelle annoksen? Mikä olisi kohteliainta? Tarkoitus olisi kuitenkin kauppaa tehdä, eli hyvä vaikutelma häneen olisi tehtävä.
Kommentit (15)
Jos näin on, niin kohtele sitten häntä niin kuin näkevää täysjärkistä ihmistä!
Kerrot heti alkuun, että et koskaan ole ollut kontaktissa nävammaisen kanssa ja kysyt häneltä miten hän toivoo sinun toimivan. Kyllä hän osaa itse kertoa, että missä ja miten apua tarvitsee.
Hän kyllä varmasti kertoo kuinka toimia. Voisin itse kuvitella, että on loukkaavampaa, jos joku tuntematon tarttuisi minuun ilman lupaani ja ryhtyy hilaamaan paikasta toiseen.
Monet näkövammaiset liikkuvat varsin sujuvasti paikasta toiseen itse keppiä tai opaskoiraa apunaan käyttäen.
Ja siis käsittääkseni on nainen, sukupuoli vaihtui viestissäni näköjään.
t. ap
Parempi varmaan, että kerrot reilusti epävarmuutesi uudessa tilanteessa. Kerrot, että autat mielelläsi, kunhan tiedät miten.
Näkövammainen seuraa usein pitämällä kyynärpäästäsi kiini. Yhteistyön toimiessa saumattomasti ulkopuolinen ei edes huomaa toista sokeaksi.
Rappusten kohdalla mainitse asiasta.
Noutopöydässä luettele vaihtoehdot ja laita lautaselle hänen haluamiaan ruokia.(ota siis mukaan valitsemaan) Pöydässä kerro kello esim avulla, missä mikin on: perunat kello 12 jne.
Muista, että näkövammainen ei ole kuulovammainen. Älä siis korota ääntäsi suotta- Näkövamma ei myöskään estä normaalia järjenjuoksua, joten älä pidä vajakkina.
Hyvin se menee :) Ota huumormieli mukaan.
tulisi olla henkilökohtainen avustaja noin tärkeässä asiassa.
Aina on kysyttävä miten avun haluaa. Liika auttaminen yleensä loukkaa vammaisia. He haluavat tehdä itse, jos suinkin pystyvät.
Älä vaan tartu kiinni yhtä-äkkiä, sillä silloin sokea pelästyy, on kokemusta tästä asiasta.
Olen aikanaan ollut kaupan kassana ja suurin osa halusi toimia itse ja ottaa avun vain, jos eivät pärjänneet.
Parhaiten ap. pärjää, kun jutustelee naisen kanssa ihan normaalisti. Näkövammainen kun on jatkuvasti tekemisissä näkevien kanssa ja tietää, miten heidän kanssaan tulee toimia!
Niinkuin joku mainitsikin, niin sokea ottaa aina itse kiinni ja sokeasta ei oteta kiinni.
Lapseni kaverin äiti on sokea ja musta toimii tutussa ympäristössä itsenäisesti ja vaistosi jännitykseni, vaikka ei nähnyt mitään. Muut aistit herkistyy.
Vieras ympäristö tekee taas tietyt haasteet sokealle.
mukaan, niin minä ainakin tekisin.
vaikkei sitä normaalielämässä tarvisisikaan.
Kyllä hän tekee aloitteen, jos tarvitsee apua. Muista: näkövammaisella on normaali kuulo, hänelle ei tarvitse korottaa ääntään.
ilman avustajaa normaaleissa elämäntilanteissa. Tuo ap:n kuvailema tilanne on varmasti hänelle ihan tavallista kanssakäymistä. Näkövammaisetkin nimittäin liikkuvat kaupungilla ja käyvät ravintoloissa syömässä. Ap:hän kysyi itselleen neuvoja, kuinka toimia. Ei sitä, mitä tekee avuttoman näkövammaisen kanssa. Ap:lle sanoisin, kuten täällä jo on neuvottukin, kysymään tarvitseeko henkilö jotain apua sinulta kyseisessä tilanteessa. Kuten ap sanoit, kyseessä on aivan älykäs ja muilta osin täysin kykenevä ihminen.
järjestää siellä työpaikalla rauhallisessa ympäristössä.
Ja tietenkin alussa kysyt miten voit olla avuksi. Jos ei oikeasti näe mitään niin kerrot mitä ruokaa ja mihin kohtiin lautasta asettelet perunan, lihan, salaatin. Peruna klo kahdessa jne..