Nouseeko miehesi seisomaan kun poistut ruokapöydästä? Edes ravintolassa?

ei todellakaan.

Aika harvassa taitaa olla niitä, jotka nousevat. En ole nähnyt koskaan...

ja avaa ovet, nostaa hattua

Ne on sellaisia opittuja tapoja, jotka riippuu ihan siitä miten on kasvatettu.

hänen työpaikkansa juhlassa tai illallisella, niin kyllä nousee. Samoissa tilaisuuksissa mies, joka istuu minun vasemmalla puolellani (sehän ei tietenkään ole oma mieheni), auttaa tuolin alleni.



Mutta minun mieheni onkin upseeri. Kadettikoulun hän tosin kävi jo 25 v sitten, mutta tietyt tavat ovat kunniassa. Ei kotona kuitenkaan

no ei tod. Miksi pitäisi? Ai siksi, kun pöntöt-jäykät amerikkalaiset leffoissa niin tekee?

On muitakin (järkevämipä) tapoja olla kohtelias, pitää takkia jne jne.

Miksi pitäisi?

Mutta nousee toki, kun tervehtii vieraita tai kun joku tulee tervehtimään häntä.

Tekee myös kunniaa nostamalla kättä lippaan aina kun nähdään. Puhuttelee rouva, madam tai teidän korkeutenne. :D

onneksi puhuttelee minua lähes aina rouvaksi.

Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jos naista huomioidaan ylettömällä kohteliaisuudella, se usein myös tarkoittaa sitä, että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa.

onneksi,ihmettelisin,et mihkä on lähössä kun nousee ylös.

Mutta auttaa tuolin alle, takin päälle/pois ja avaa oven.

Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jos naista huomioidaan ylettömällä kohteliaisuudella, se usein myös tarkoittaa sitä, että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa.

Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jos naista huomioidaan ylettömällä kohteliaisuudella, se usein myös tarkoittaa sitä, että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa.

Tuo ap:n kysymä asia onko todella yletön kohteliaisuus.

maassa, jossa naiset ja miehet eivät olleet tasa-arvoisia. Siellä harrastettiin juuri tuollaista kohteliaisuutta. Suomessa taas ei harrasteta ainakaan laajemmassa mittakaavassa. Olet varmaan peräisin sellaisista piireistä, joihin valtaosa suomalaisista ei kuulu, jos pidät tuota aivan päivittäisenä käytöksenä.

Tuohan on selkeää sukupuolisidonnaista kohteliaisuutta, jos mies nousee seisomaan, kun nainen nousee jaloilleen.

Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jos naista huomioidaan ylettömällä kohteliaisuudella, se usein myös tarkoittaa sitä, että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa.

Tuli heti mieleen yksi työpaikka, jossa ovia oltiin kyllä aukomassa, mutta kun piti nostaa, kantaa tai raahata jotain painavaa, yhtäkään äijää ei näkynyt missään...

Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jos naista huomioidaan ylettömällä kohteliaisuudella, se usein myös tarkoittaa sitä, että nainen ei ole tasa-arvoinen miehen kanssa.

Tuli heti mieleen yksi työpaikka, jossa ovia oltiin kyllä aukomassa, mutta kun piti nostaa, kantaa tai raahata jotain painavaa, yhtäkään äijää ei näkynyt missään...

Asuin tosiaan maassa, jossa sain sukupuoleni takia osakseni kohteliaisuutta, joka oli sinänsä ihan miellyttävää. Kuitenkin olen mieluummin tasa-arvoinen yhteiskunnan jäsen, kuin sukupuolensa takia erikoiskohtelua saava henkilö. Kyllä se on niin, että kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Ei voi samaan aikaan odottaa, että saa työmarkkinoilla samanlaista kohtelua, kuin miehet, ja samanaikaisesti odottaa, että kollegat levittävät puvuntakkinsa rapalätäkön päälle, jotta nainen saa sipsutella pikku korkokenkiään kastelematta.

tunnen kyllä miehiä, jotka nousevat seisomaan aina kun nainenkin seisoo. Minusta se on ihan ok, mutta en vaadi sitä jokapäiväisessä elämässä omalta perheeltäni. Minulla saa myös avata oven, ja niin minäkin avaan jos satun ensin kohdalle.

Kyllä se on niin, että kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Ei voi samaan aikaan odottaa, että saa työmarkkinoilla samanlaista kohtelua, kuin miehet, ja samanaikaisesti odottaa, että kollegat levittävät puvuntakkinsa rapalätäkön päälle, jotta nainen saa sipsutella pikku korkokenkiään kastelematta.

Musta etiketin noudattaminen näissä määrin on ihan ok, jos ollaan juhlavassa tilanteessa, jossa korostuneet käytöstavat on muutenkin tapetilla. Frakkijuhlissa kyse on muutenkin arjesta poikkeasvasta tilaisuudesta, jossa on normaalitilanteisiin soveltamattomia käytöskoodeja (ja pitkät hankalat helmat), joten mitä pahaa on siinä, että autetaan tuoliin, avataan ovi, noustaan seisomaan, käytetään pääruoka- ja salaattihaarukkaa jne. Muutoinhan tuollaista sipsuttelukohteliaisuutta ei pahemmin esiinny tai odoteta.

Arkikohteliaisuuden suhteen juhlaetiketillä taas ei ole mitään tekemistä.

Naisilla ja miehillä on kuitenkin muodollisessa mielessä erilaisia käyttäytymiskoodeja roppakaupalla, enkä näe modernin tasa-arvon esteenä esimerkisi sitäkään, etteivät herrat ilmesty Linnan juhliin iltapuvuissa ja daamit frakeissa.

Oma mieheni ei siis nouse seisomaan lukuunottamatta pukujuhlia tai muita fiinimpiä tilaisuuksia.

Kyllä se on niin, että kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Ei voi samaan aikaan odottaa, että saa työmarkkinoilla samanlaista kohtelua, kuin miehet, ja samanaikaisesti odottaa, että kollegat levittävät puvuntakkinsa rapalätäkön päälle, jotta nainen saa sipsutella pikku korkokenkiään kastelematta.

Musta etiketin noudattaminen näissä määrin on ihan ok, jos ollaan juhlavassa tilanteessa, jossa korostuneet käytöstavat on muutenkin tapetilla. Frakkijuhlissa kyse on muutenkin arjesta poikkeasvasta tilaisuudesta, jossa on normaalitilanteisiin soveltamattomia käytöskoodeja (ja pitkät hankalat helmat), joten mitä pahaa on siinä, että autetaan tuoliin, avataan ovi, noustaan seisomaan, käytetään pääruoka- ja salaattihaarukkaa jne. Muutoinhan tuollaista sipsuttelukohteliaisuutta ei pahemmin esiinny tai odoteta.

Arkikohteliaisuuden suhteen juhlaetiketillä taas ei ole mitään tekemistä.

Naisilla ja miehillä on kuitenkin muodollisessa mielessä erilaisia käyttäytymiskoodeja roppakaupalla, enkä näe modernin tasa-arvon esteenä esimerkisi sitäkään, etteivät herrat ilmesty Linnan juhliin iltapuvuissa ja daamit frakeissa.

Oma mieheni ei siis nouse seisomaan lukuunottamatta pukujuhlia tai muita fiinimpiä tilaisuuksia.

pöytäjuhlista yms, vaan ihan tavallisesta elämästä. Tosin uskon, että myös tuo juhlaetiketti katoaa pikkuhiljaa.