Kotiintuloaika miehelle

kävi mielessä tehdä samanlainen aloitus täällä, kun olen lueskellut noita "päästäisittekö miehenne leville" ym ketjuja. Olenpa todella tyytyväinen että meillä on (kaikkine hankaluuksineen) siinä mielessä tasa-arvoinen suhde, että kumpikaan ei ole toisen holhotti/vahdittava jota "päästetään" tai "ei päästetä" johonkin. Kumpikin päättää ihan itse menoistaan ja niistä neuvotellaan sitten jotta lasten hoito järjestyy. Liikaa menoja ei ole kumpikaan haalinut toisen mielestä.

että jos ei ole vielä klo 18 lähdössäkään kotiin niin pitää soittaa että vielä kestää.



Viikonloppuisin ei ole kotiintuloaikoja.

eipä ole tullut mieleenkään. En ole hänen huoltajansa vaan kumppaninsa.

Voisi olla kätevä järjestely, niin ei tulisi mieheltä enää mitään mutittelua.

kävi mielessä tehdä samanlainen aloitus täällä, kun olen lueskellut noita "päästäisittekö miehenne leville" ym ketjuja. Olenpa todella tyytyväinen että meillä on (kaikkine hankaluuksineen) siinä mielessä tasa-arvoinen suhde, että kumpikaan ei ole toisen holhotti/vahdittava jota "päästetään" tai "ei päästetä" johonkin. Kumpikin päättää ihan itse menoistaan ja niistä neuvotellaan sitten jotta lasten hoito järjestyy. Liikaa menoja ei ole kumpikaan haalinut toisen mielestä.

Ymmärrän että on ikvää jos toinen (mies?) juoksee omissa menoissaan, mutta aikuisella siihen on oikeus. TOKI pitää kunniottaa kumppania, ja elää niin että perhe ei siitä häiriinny jne.



Mutta mitä iloa kotiintuloajasta on? Jos toinen lähtee viihteelle, niin joskus sitä on tylsää ja tullan kotiin puoliltaöin, joskus on hauskaa ja mennään jatkoille. Ja tämän pitäisiä päteä MOLEMPIIN...!!!



Vaikka kotona olisi kivaa, niin joskus sitä voi joku kaveritapaaminen venyä, ja en näe siinä mitään pahaa JOS homma toimii niin, että vuorotellen ollaan kotona/viihteelleä. Silloin jos toinen pyäritää arkea ja toinen elää kuin sinkku, niin huonosti menee....

Eli mies puhuu ajoissa (yleensä 1-4 viikkoa ennen) jos olisi menossa johonkin juhlimaan. Voin sitten ihan vapaasti sanoa suoraan jos lähtö ei jostain syystä sopisi minulle. Oletan että järjestely toimii samoin myös toisin päin sitten joskus kun jaksan palautua juhlaelämään.



Te jotka menevät puolisonsa kanssa miten sattuu, onko teillä puolisonne kanssa yhteisiä, vahdittavan ikäisiä, lapsia? Meillä kaksi pientä lasta eikä mahdollisuutta ilta/yöhoitajaan=jos mies jonnekin haluaa, minä joudun vastaamaan lapsista. Harmistuisin ihan pirusti jos mies vaan menisi miten sattuu eikä vaivautuisi edes tarkistamaan sopiiko minulle=jaksanko olla taas yksin lasten kanssa.