Puhehäiriöitä joka 3. `leikki-ikäisellä lapsella. Miksi

jos et olisi lukenut, laulanut ja lorutellut lastesi kanssa.

Mä en muuta teekään kun lue. Esikoiselle olen lukenut siitä saakka kun hän oli 3kk. Nyt 3,5v ja monta kirjainta puuttuu, sanoo useita helppoja sanoja väärin ym. Meillä luetaan, lauletaan ja lorutellaan useita kertoja päivässä. Kuopus on nyt 2v eikä sano sanaakaan vaikka kuinka luetaan. Ei se lukeminen takaa lapsen varhaista puheen kehitystä!! Ärsyttää kun aina syyllistetään siitä, ettei lueta.

Ennen (80-luvulla) päiväkodeissa kävi kunnan puheterapeutit, jotka ottivat päivähoitopäivän aikana vastaan lapsia, joilla puheenkehityksen ongelmia.



Nykyisin (ainakaan meidän kunnassa) kunnan puheterapeutit eivät käy päiväkodeissa. Vanhemman pitäisi pystyä kesken työpäivän hakemaan lapsi päiväkodista ja viemään terveyskeskukseen puheterapiaan. Lisäksi puheterapiaa saa harvemmin kuin ennen. Meidän kunnassa puheterapiaa saa 1 kerran/kk, joka on aivan liian vähän. Esim. dysfasian kohdalla suositus olisi 2 kertaa/vko.



Kela myöntää puheterapiaa vain vaikeavammaisille, joilla on vaikeuksia selvitä julkisen laitoshoidon ulkopuolella. Ja itse maksettuna puheterapia on todella kallista.

En ole jaksanut lukea lapsille kovin paljon, tai muutenkaan leikittää. Telkkaria katsovat aika paljon. Silti 1 v 8 kk puhuu lausein, ja usein luullaan ikäistään vanhemmaksi. Varmaan enemmän geneettinen seikka kuin ympäristöstä johtuva.

joka on aina lukenut ja lorutellut niinkin paljon että vierailla korvat helisee.. mutta olen ajatellut että lapsi ei puhu siksi koska on paljon vain äitinsä kanssa, niin äiti ymmärtää jo katseesta mitä lapsi haluaa? muuten tuntuu että lapsella ei kaikki päässä kunnossa, mutta aika näyttää. äiti ei huolissaan puheen kehityksestä, eikä siis ainakaan neuvolassa sano mitään.

lisääntyneet lapsilla kaikkialla maailmassa. Moniin neurologisiin ongelmiin taas liittyy puheenkehityksen ongelmia.

On vanhanaikainen käsitys että lasta pitäisi olla ymmärtämättä että tämä "viitsisi" puhua. Päinvastoin, kun lasta ymmärretään jo eleistäkin niin motivaatio kommunikoida on suurempi.

joka on aina lukenut ja lorutellut niinkin paljon että vierailla korvat helisee.. mutta olen ajatellut että lapsi ei puhu siksi koska on paljon vain äitinsä kanssa, niin äiti ymmärtää jo katseesta mitä lapsi haluaa? muuten tuntuu että lapsella ei kaikki päässä kunnossa, mutta aika näyttää. äiti ei huolissaan puheen kehityksestä, eikä siis ainakaan neuvolassa sano mitään.

On vanhanaikainen käsitys että lasta pitäisi olla ymmärtämättä että tämä "viitsisi" puhua. Päinvastoin, kun lasta ymmärretään jo eleistäkin niin motivaatio kommunikoida on suurempi.

joka on aina lukenut ja lorutellut niinkin paljon että vierailla korvat helisee.. mutta olen ajatellut että lapsi ei puhu siksi koska on paljon vain äitinsä kanssa, niin äiti ymmärtää jo katseesta mitä lapsi haluaa? muuten tuntuu että lapsella ei kaikki päässä kunnossa, mutta aika näyttää. äiti ei huolissaan puheen kehityksestä, eikä siis ainakaan neuvolassa sano mitään.

vai kenen " vastuulla" on jos vanhemmat ei tajua?

vastausta viimeiseen?

Meidän muksulle on luettu paljon ja tämä kiinnostui kirjoista kuitenkin vasta lähempänä 2 vuoden ikää. Nykyään tykkää päivittäin lukea, välillä menee 20 kirjaa putkeen ja jaksaa kuunnella myös pitkiä satuja (ikää siis 2,5 vuotta). Ei tykkää esim. loruista tai lauluista, olen yrittänyt saada mukaan laulamaan mutta harvoinpa onnistuu (lapsi osaa kyllä laulaa ei vaan tahdo). :/ Puheenkehitys lähti vauhtiin vasta 1,5 vuoden iässä jolloin sanoi ekan sanansa...liikkeelle lähti hyvin aikaisin, vauvakirjan mukaan reilu 8kk iässä käveli.



Arvatkaa ärsyttikö, kun lapsen ollessa pienempi joku täti tuli siihen ihmettelemään miksei tämä vastaa tai ylipäätään puhu?

että 2,5v ei puhu. siis sanoo jo sanoja, mutta niistä ei saa selvää kuin vanhemmat, eikä oikeastaan puhu muutakuin kotona jossa vain äiti ja isä. muuten pitää kauheeaa meteliä. ja pelkää kaikkea ja varsinkin ihmisiä. tuntuu ettei kuuntele mitään yms.

ei muuten, mutta lapsi tuntuu ihan vammaiselta..

että häly häiritsee pienen lapsen kielellistä kehitystä. Itselleni on tärkeää pitää pienet lapset kotihoidossa ja televisio tai radio ovat vain pienen osan päivästä päällä. Luen todella paljon lapsilleni. Esikoinen oppi ensisanat 1-vuotiaana, ja 1,5-vuotiaana vasta enemmän. Toinen lapsi puhui 10 kk lähtien ja vuosikkaana sanoja oli jo runsaasti.



Yksilöllisiä eroja on valtavasti ja normaalin sisälle mahtuu monenlaisia puhujia.



Erityisvaikeudet ovat neurologisperäisiä eikä niitä voi tuottaa lapselle siten, että ei lueta kirjoja riittävästi =). Mutta kyllä kielellistä kehitystä voi tukea. Kiinnitän huomiota myös siihen, että puhun asioista niiden oikeilla nimillä enkä pelkästään "laita se tohon" jne vaan sen sijaan "laita kynä pöydälle".

mutta ennen lapsille luettiin todella paljon. Siis todella paljon. Nykyään äidit istuu koneella ja isit pelaa.. Kodeissa ei lueta ollenkaan samalla tavalla kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Tuskin tämä ainut syy on, mutta varmasti osasyy,,

diagnosointi tarkentunut ja nykyisin joka Maijan ja Kallen puheeseen kiinnitettän huomio. Ennen se vain kuului ikään.

huomannut, sekä kaveripiirissä, että hoitolapsissa, että tosi paljon on selviä puhehäiriöitä, tai yleensäkin hidasta puheen kehitys.

keksitty nimi ennen ne olivat vain vajaita?? Ja kyllä niitä oli paljon

Dysfasian takia puheenkehityksen viivästymää.

Ja lääkärit painottaa kovin juuri kirjojen lukemista ja meillä lapsi onneksi pitää kirjojen lukemisesta.

Mutta olen myös huomannut useita 3vuotiaita joilta ei puhetta tule.

mutta ennen lapsille luettiin todella paljon. Siis todella paljon. Nykyään äidit istuu koneella ja isit pelaa.. Kodeissa ei lueta ollenkaan samalla tavalla kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Tuskin tämä ainut syy on, mutta varmasti osasyy,,

Meillä on luettu lapsille tosi paljon, luetaan edelleen, ja ovat tosi kiinnostuneita kirjoista.

Kaikki on alkaneet tosi pienenä puhumaan paljon ja selvästi. Viimeistään 3v synttäreiden tienoilla on osanneet kaikki kirjaimet, ja puhuneet tosi selvästi. Ehkä siitä lukemisesta tosiaan on ollut hyötyä?

Puheen kehityksen "hyvänlaatuisessa" viivästymisessä lapsi saavuttaa muita myöhemmin iänmukaisen tason. Noin viidesosalla kaksivuotiaista lapsista puheen kehitys on jonkin verran myöhässä. Syynä voivat olla ympäristötekijät, monikielisyys, deprivaatio-oireyhtymä tai perinnöllisyys. On myös keskusteltu vva puutteista, television vaikutuksista , liian isoista ryhmistä päiväkodeissa, vai onko kaikki sattumien summa ja että diagnosointi on tarkentunut. Myös asiaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. Kouluissa oli ennen puhe-ja lukiopettajia, nykyään tarvitaan laaja-alaisia erityisopettajia.

Mulla on 2/3 lapsesta puheenkehityksen viivästymää. Se on sen tyyppistä että siihen tuskin olisi ennen kukaan kiinnittänyt huomiota ja vieläkin molemmat olisivat menneet neuvolan seulasta läpi jos en itse olisi soitellut terapiaan. Ja joo, meillä on kyllä luettu tosi paljon.

nykyään jokainen ärrä- ja ässävika lasketa puhehäiriöksi vai olenko ymmärtänyt väärin? Ja tähän kai riittää vääränlainen ärrä tai ässä, ei tarvitse kokonaan puuttua.



Kyllähän tuolla saadaankin puhehäiriöisiä ja ihan hyväkin, että ongelmiin puututaan. Mutta ei se silti tarkoita, että se olisi mitään kovin vakavaa.