Lue keskustelun säännöt.
vauvakuumeesta... Kuka kehtaa/ uskaltaa tunnustaa
14.06.2010 |
haluavansa/ hankkineensa vauvan vain siksi että haluaa tosiaan VAUVAN tai että saa olla kotona eikä tarvitse mennä (vielä) töihin?
Itsellä on kova vauvakuume, mutta välillä mietityttää että johtuuko vaan ylläolevista... Yhtä kovasti en hingu kolmatta uhmaikäistä :-)
Kommentit (14)
Ei pelkästään, kyllä mä myös halusin yrittää tyttöä kahden pojan jälkeen. En tiiä vielä kumpi tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vauvoista en suoraan sanottuna välitä, vaan haluaisin toisen lapsen. Vauva-aika on vain lusittava, että saa sen lapsen.
Eli vauvoista en suoraan sanottuna välitä, vaan haluaisin toisen lapsen. Vauva-aika on vain lusittava, että saa sen lapsen.
haluan vauvan ja sen vauva-ajan sekä olla kotona. ainakin nyt se tuleva poikani (vielä masussa) vähän isompana pelottaa... siis vanhempana. Vauva-aika on se mitä odotan... Varsinaista vauvakuumetta en potenut.
Ikävä "kielletty" ajatus...
Eli vauvoista en suoraan sanottuna välitä, vaan haluaisin toisen lapsen. Vauva-aika on vain lusittava, että saa sen lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en ole ollenkaan varma haluanko kolmatta lasta.
Onneksi mies ei halua kumpaakaan, niin etten mä pääse toteuttamaan tätä vauvakuumettani. Vähän nimittäin pelkään ettei se vielä yhdellä vauvalla paranisi.
ja sais vielä hyvät äitiysvapaarahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä kun ei oikeassa elämässä oikein kenellekään voi puhua... Eihän ole oikein hankkia lasta vaan siksi että vauvat on ihania.
Mutta ei ole varmaan helppoa niilläkään jotka haluaa lapsen muttei vauvaa :-/ Tosin se vauva-aika menee nopeasti ohi... Mikä taas on harmi meille vauvakuumeisille.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta päättelin, että se on väärä syy. Ei ole oikein lasta kohtaan, että hänet on tehty "vain" sen takia, että äiti haluaa olla kotona.
ja tykkään olla raskaana (paitsi loppupuolella). En niin kaipaa uhmaikäistä, koska kaksi eri astetta uhmaiästä löytyy jo kotona. Mutta vauvakuume iski kuitenkin ja nyt olen raskaana ja nautin siitä. Tulen myös nauttimaan vauvasta ja kotona olemisesta. Vuoden verran jaksan olla kotona ja sit on jo päästävä takaisin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan toisen lapsen sen takia, koska esikoisen raskaus-synnytys-imetys tuntuivat maailman luontevimmalta asialta ja vahvistivat uskomattoman paljon omaa naisellista identiteettiäni. Kroppani toimii niinkuin sen kuuluukin, pystyn kasvattamaan ja ruokkimaan jälkeläiseni. Vauvat itsessään eivät mielestäni ole mitenkään söpöjä (paitsi se oma) enkä ole ikinä vauvakuumeillut.
Ja toisekseen, äitiysloma ja hoitovapaa on ehkä ainoa yleisesti hyväksytty syy olla vuosia pois työelämästä.
Totta, tämä aihe on tabu.
Niin.. tämä ajatus kauhistuttaa myös itseäni. Haluaisin siis tulla raskaaksi, jotta tietäisin, miltä tuntuu olla raskaana. TIEDÄN, että parhaassa tapauksessa se johtaa myös siihen, että meille tulisi vauva. Mutten ole paljon ajatellut asiaa. Ajattelen vain raskautta, en lasta. En halua vauvaa, vaan sen vauvamahan. Kamalaa.. :(
Ja täytyyhän siitä kotonaolemisestakin tykätä.