Lue keskustelun säännöt.
Onko mieheni turhasta nipottaja vai minä välinpitämätön?
04.04.2010 |
Meillä on hieman eri käsitykset tärkeistä säännöistä. Mieheni mielestä olen välinpitämätön ja en puutu "mihinkään", kun en kiellä lapsia koskemasta seiniin ja ovenkarmeihin ja maailmani ei kaadu jos sohva on liikahtanut. Mieheni kodissa oli tämä sama sääntö ja lapset saavat sielläkin kuulla ettei "saa vedellä kädellä pitkin seinää", myöskään nojatuolit eivät saa liikahtaa paikaltaan senttiäkään. Ovatko nämä ihan normaaleja sääntöjä vai puuttuvatko mieheni ja hänen isänsä vaan joka asiaan? Ja lopuksi selvennykseksi, kiellän lapsiani usein, on vaan tiettyjä kieltoja joiden merkitystä en ymmärrä ja siksi en siihen puutu. Sormenjäljet voi pyyhkiä pois ja maailmani ei kaadu vaikka meillä muutama sormenjälki onkin ovenkarmeissa tai seinässä.
Kommentit (38)
Meillä vielä 11v ja 10v lähmimät seiniä kulkiessaan, samoin heidän lukemattomat kaverinsa. Ja vaikka kuinka olen opettanut, että kädet pestään sisään tullessa, syömistä ennen ja jälkeen ja vessakäynnin jälkeen, on pakko todeta, että vahtimassa en ole. Ja usein narahtavat siitä, että hiukan uittavat sormenpäitään vesihanan alla, vaikka olen puhunut ja raivonnut siitä, että kädet pestään kunnolla. Parhaiten meillä kädet pesee 3v. Mua (ja myös miestäni) tosiaan ärsyttää, kun lähmivät seiniä likaisilla käsillään. Meillä on valkoiset maalatut seinät, ja kaikki lasten kulkureitit ovat likaisia jälkiä täynnä ja kaikki jäljet eivät lähde pyyhkimälläkään...
Sohvat eivät meillä liiku hyppiessä tms. ja olohuoneen sohvia eivät lapset jaksa siirtää. Yläkerrassa saavat rakentaa majoja myös sohvasta, mutta itse myös siivoavat jälkensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin aiemmin että meillä ei lapset saa lääppiä seiniä. Vaikkakin kyllä joskus lääppivät. Jos nään, niin sanon ettei tarvi niin tehdä. Kyllähän nyt lapset koskettavat ovenkarmeja kun siitä kulkevat, enkä sitä tietenkään kiellä. Teen sitä myös itse. Myöskään seiniin nojailu ei ole meillä kielletty :) Semmonen ylimääräinen metrien käsienvetely pitkin seiniä siis on meillä kielletty.
Sanoin myös, ettei meillä siirrellä huonekaluja. Mutta meillä taitaa sitten olla huonekalut vähän painavampia, koska ei ne siirry paikoiltaa, muuta kun että niissä hyppisi oikein kunnolla. Myöskin jos nyt sohva tai tuoli liikkuu normaalikäytöstä, ei se mua haittaa. Toinen asia on, jos niitä tahallaan aletaan siirtelemään ympäri taloa, tai hypitään niissä niin, että siirtyvät. Koska silloin hyppiminen on niin rajua, että sohva pian jo meneekin rikki. Majojakin lapset tekevät silloin tällöin.
En siis käsittänyt aiemmin että miehesi on noin tarkka. Joo, eli olen kanssasi samaa mieltä.
Kyllä meillä on nyttenkin olohuone täynnä leluja, ja sohva kuin kaaos, kun lapset siinä katselevat tv:tä. Ne korjataan sitten kun korjataan.
mieleen lähinnä museo tuosta ei kosketa seiniin säännöstä. Tällaisista kodeista välillä kuulee, ja itselleni kahden vilkkaan pojan äitinä tulee sellainen olo, ettei lasten anneta olla lapsia noissa perheissä. Ymmärrän kyllä, että lapsia on erilaisia, eikä kaikille tule mieleen juosta laulaen (ja seinää pitkin kättä vetäen) edes takaisin käytävää, eikä kaikki lapset halua rakentaa majoja keittiön tuoleista. Omat lapseni haluavat ja kannustan heitä siihen!
Meidän koti näyttää tällä hetkellä siltä, että siellä asuu pieniä lapsia, eikä se ole ongelma. Viiden vuoden päästä tilanne on jo ihan erilainen ja koti eri näköinen. Remonttejakin suunnittelemme lasten kasvun näkökulmasta (lattiat laitamme uusiksi vasta kun tuo pahin pikkuautoilla kaahailuvaihe menee ohi).
Niin ja jos joku nyt on luonut mielessään kuvan kamalista tottelemattomista kakaroista, nämä samat lapset osaavat kulkea niissä museoissa todella hienosti seiniin tai taideteoksiin koskematta. ;)
ei ilmeisesti ole vielä lähmimisiässä, koska asia ei ole käynyt mielessäkään. Kädet pestään saippualla ulkoa tullessa ja syömisen jälkeen, jos ovat rasvaiset. Hän kyllä saa ihan vapaasti taputella parvekkeen lasista ovea sekä partsin nojailla partsin lasiseen kaiteeseen. Samoin omassa huoneessa olevaan peiliin. Ovathan ne ihan täynnä kädenjälkiä, mutta mua ei kyllä yhtään haittaa. Pesen ne sitten pari kertaa vuodessa.
Ja olen muuten tarkka siisteydestä, en kestä yhtään mitään kaaosta. Lapsen tekemät sotkut eivät ahdista.
Onko tämä joku pakko-oire vai mikä? Olen jo 39v, enkä vielä ole kertaakaan seiniä lääppinyt pelkästä lääppimisen ilosta, en lapsena enkä aikuisena. Eikä omatkaan lapset tee niin. Ei olla kielletty, koska ei ole tullut mieleenkään että joku tekisi niin. Tää menee taas sarjaan "Ilman av:ta en tietäis tästä mitään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en minäkään anna lasten vedellä seiniä ja sanon, jos meno alkaa olla sen mukaista, että sohvat liikkuu, minusta se on ihan normaalia elämänopettelua.
Ei lapset tuollaisia muista/jaksa noudattaa. Miksei sohva saa siirtyä? Laittakaa lankunpalat seinästä sohvanjalkoihin tuiksi niin pysyy paikallaan. Tai tee tuo miehen tietämättä niin ei tartte miehen tuosta enää urputtaa.
Tuleehan seiniin jälkiä jos niitä rääppii...mutta mitä sitten? Koti on elämistä varten ja elämä saa näkyä. Tahallaan sotkeminen on eri asia.
Kysymyksestäsi valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän sohva on sen verran painava että aika kovasti saa riehua jos sitä meinaa siirtää. Että ei, meillä ei ole tuollaista menoa. EIkä seiniä lääpitä käsillä, tai jos haluaa sotkea niin sitten siivoaa itse jälkensä.
TAhallaan ei saa paikkoja rikkoa. Oikeesti vaarallisia asioita ei saa tehdä (kuten laittaa sormea pistorasiaan). Sohvan saa takas paikalleen ja sormenjäljet voi pyyhkiä. Kannattaa keskittyä olennaiseen, lapsia saa muutenkin kieltää niin paljon.
Miehes on vaan tottunut siihen miten omas kodis oli lapsena, nyt on uusi aika uudet tavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sellainen armoton riehuminen loppuu kyllä hyvin nopsaan. Ulkona saa sitten riehua :D
pahaa tuossa seinien lääppimisessä on. Se kuuluu tiettyyn ikävaiheeseen ja menee ohi. Paljon täytyy kuitenkin kieltoja asettaa. Asiat tärkeysjärjestykseen, mitkä kiellot oikeasti ovat turvallisuuden jne vuoksi tärkeitä tai mitkä kiellot kasvattavat lasta.
Teidän kuitenkin pitää miehenne kanssa sopia yhteiset pelisäännöt ja vetää yhdenmukaiset kiellot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TAhallaan ei saa paikkoja rikkoa. Oikeesti vaarallisia asioita ei saa tehdä (kuten laittaa sormea pistorasiaan). Sohvan saa takas paikalleen ja sormenjäljet voi pyyhkiä. Kannattaa keskittyä olennaiseen, lapsia saa muutenkin kieltää niin paljon.
Miehes on vaan tottunut siihen miten omas kodis oli lapsena, nyt on uusi aika uudet tavat!
Mutta meidän perheen elämään ei kuulu sisällä remuaminen ja huonekalujen siitely tai seinien lääppiminen.
Lapset saavat leikkiä ja levitellä lelunsa ympäri taloa, mutta meidän 3 ja 5v:t tietävät kyllä, että seiniä ei lähmitä tai huonekaluja raahata mihinkään. Elämisellä ja koheltamisella/sotkemisella on katsos ero. Ainakin normaalisti käyttäytyvien lasten kohdalla.
Ei periaatteessa likaisin käsin saa lähmiä seiniä, mutta huonekaluja saa siirtää tosin eivät jaksa kyllä kuin pari senttiä siirrellä jos jotain majaa rakentavat. Keittiön tuolit on ainut mitä raahailevat hieman, mutta niitäkään ei saa viedä pois keittiöstä...
Kuitenkin seinät on metrin korkeuteen likaiset, ja ovenkarmit myös, ne voi aina pyyhkiä ja tapetit on tarkoituskin vaihtaa ensi tai seuraavana kesänä.
lapset 4 ja 6v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sohvan siirtely.
Mielestäni lasten seinien lääppiminen on tahallista sotkemista, jonka jonkun täytyy siivota.
JOs lapset jostain kumman syystä saisivat lääppiä seiniä, niin niitä pitäisi myös ehdottomasti opettaaa kerranpäivässä luuttuamaan rasvaiset sormenjäljet pois sinistä ja ovien karmeista.
Kai ap opetat sen lapsillesi, jos annat niiden tahallaan sotkea kaikki paikat, vai oletko itse siivoamassa niitä jälkiä.
Ymärrän hyvin miestäsi, joka turhautuu, kun et kasvata lapsiasi ja annat niiden tahallaan sotkea yhteistä kotiasi.
Kaikki se aika, jota käytät näiden täysin itseaiheutettamiesi sotkujen siivoamisen, on pois jostain, todennäköisesti yhteisestä ajasta miehesi kanssa. Mies voi hyvinkin turhautua, kun sinä siivoat tuhruja, miehen harrastaessa nettipornoa illalla makkarissa. VAI ?......
Sohvien siirtely. Tuntematta asiaa tarkemmin, niin kyllä lasten leikit ovat liian rajuja, jos siinä huonekalut siirtyilee. Toki niitä voi siirtää tarkoituksella leikin vaatimiin paikkoihin, mutta jos kyse on riuhumisesta, niin suuri osa sohvista ei edes kestä moista rytyytystä, vaan menevät pilalle. Toki elämän kestäviäkin sohvia on olemassa.
Vanhempien tehtävänä on asettaa lapsille rajat ja rajojen asettaminen on sitten vaikeaa 10 vuoden päästä, löasten ollessa 16 vuotiaita. Kaikki pääsee hirveästi helpommalla, kun asetatte yhteisesti nämä rajat lapsillenne jo nyt, jos ovat reilusti alle 10 vuotiaita.
Jos kädet pestään aina ruokailun, ulkoilun ja vessassakäynnin jälkeen, niin miten seiniin jäisi niin hirveitä rasvatahroja?
Ikkunoihin ja peileihin ei meilläkään saa tahallaan lääppiä jälkiä, mutta en ole ikinä kokenut tarvetta estää lapsia koskemasta seiniin tai ovenkahvoihin. ( Ovilla ei saa leikkiä, mutta se on minusta turvallisuusasia eikä likaisuusasia)
eikö lapsia voisi ohjata johonkin järkevämpään tekemiseen. EI meillä ole ollut kellään tarvetta tuommoiseen...
tulee mieleen Frendien Monica :D Eli on mun mielestä hieman nipo.
Kosken itsekin seiniin ja varsinkin ovenkarmeihin, saatan jopa nojailla niihin! Meillä seiniin saa piirtää vain omassa huoneessa, ei saa riehua niin että huonekaluja kaatuu tai tavaroita menee rikki, tahallaan ei saa sotkea yhteisiä tiloja.
lapset, jotka rähmivät seiniä. Kyllä ainakin vaaleaan tapettiin jää oitis jäljet. Ne seinien lääppijät on varmaan niitä samoja tyyppejä, jotka nojaavat aikuisina kaupan leivos- ja lihatiskeihin kaksin käsin...
En ole ikinä kieltänyt lapsia moisesta kun en tiedä mitä se olisi? Pyyhkivät siis käsiä seiniin vai mitä?
Eikö seiniin tai oviin saa nojatakaan?
Näköjään meitä on kahta eri koulukuntaa tämän asian suhteen =) Seinien ja ovenkarmien "lääppiminen" voi olla esim sitä että kun kulkee oviaukosta niin mennessään koskee ovenkarmiin. Itse en siihen siis edes kiinnitä huomiota, mutta miestäni se ärsyttää. Myös seinään nojailu ärsyttää. Mutta löytyyhän täältä monia jotka ajattelevat samoin kuin mieheni.
Ja meillä sohva kyllä liikahtaa paikaltaan jos siihen esim hyppää istumaan. Se pari senttiä riittää ärsyttämään. Minun puolestani sohvasta voi vaikka rakentaa majan. Se ei todellakaan tarkoita että mielestäni saisi tehdä "mitä vaan", vaan että jokaisella säännöllä ja kiellolla pitäisi olla joku järkevä perusta, enkä ymmärrä miksi noita asioita pitäisi kieltää. Sohvan voi siirtää takaisin paikalleen jos se vahingossa liikahtaa. Tahallaan kukaan ei meillä sohvia siirtele tai seiniä lääpi.Seiniin saattaa koskea ajatuksissaan ohi kulkiessaan ja jotkut sohvat/tuolit liikahtavat herkemmin kuin toiset.