Lue keskustelun säännöt.
Onko mieheni turhasta nipottaja vai minä välinpitämätön?
04.04.2010 |
Meillä on hieman eri käsitykset tärkeistä säännöistä. Mieheni mielestä olen välinpitämätön ja en puutu "mihinkään", kun en kiellä lapsia koskemasta seiniin ja ovenkarmeihin ja maailmani ei kaadu jos sohva on liikahtanut. Mieheni kodissa oli tämä sama sääntö ja lapset saavat sielläkin kuulla ettei "saa vedellä kädellä pitkin seinää", myöskään nojatuolit eivät saa liikahtaa paikaltaan senttiäkään. Ovatko nämä ihan normaaleja sääntöjä vai puuttuvatko mieheni ja hänen isänsä vaan joka asiaan? Ja lopuksi selvennykseksi, kiellän lapsiani usein, on vaan tiettyjä kieltoja joiden merkitystä en ymmärrä ja siksi en siihen puutu. Sormenjäljet voi pyyhkiä pois ja maailmani ei kaadu vaikka meillä muutama sormenjälki onkin ovenkarmeissa tai seinässä.
Kommentit (38)
Kyllä, koti on elämistä varten. Ja kyllä, kodissa pitää elää ihmisiksi ja käytöstapojen mukaan.
Jos kädet on puhtaat - miksi ei seiniin saisi piirrellä?
Jos nojatuoli liikkkuu - eikö pidä opettaa lasta siirtämään se takaisin oikeaan paikkaan?
Tärkeintä on opettaa lapselle omien aivojen käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmettelen, mitä se ikään kuuluva seinien lähmiminen on, kun ei meillä sitä ole ollut. Kyllä mä nyt itsekin ovenkarmeihin kosken.
ja voin sanoa että sääntö 'ei kosketa seiniin' ja 'ei lääppimistä' saisi mut hullujenhuoneelle. 1v muistaa tasan 30 sekuntia sen mitä ei saanu tehdä ja sitten meno jatkuu taas.
Meillä ei saa rikkoa tahallisesti mitään, mutta saa peuhata ja riehua sisälläkin, siksi meillä on avara koti ja lapsille tilaa joka paikassa. Konttausikäinen kun ei näillä sohjoilla voi mennä ulos harjoittelemaan motoriikkaansa, sillä on kokoajan nenällään.
selventää hyvin, miksi av:lla keskustelu on sellaista kuin se on. Jos nipotetaan kaikesta pienestä - niin sitten nipotetaan myös kaikesta isommastakin.
On olemassa tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita. Ja tärkeistä asioista saa ja pitääkin nipottaa.
Olen kyllä toki huomannut ennenkin olevani myös joissain asioissa kummallisen rento äiti, mutta tuo seinien "lääppiminen" on jo jotain kauheaa! Onko teillä paljon muitakin paikkoja kodeissanne, joihin ei saa koskea? Seinät, nuo pyhät elementit, "menevät pilalle" tai sotkeentuvat, jos niihin koskee?! Anna mun kaikki kestää!
Aiemmin olen törmännyt siihen, että lastenhuoneessa ei saisi levittää leluja kuin yksi kerrallaan, ei saisi leikkiä kuin lastenhuoneessa, vaikka keräisi lelut pois lopettaessaan jne. Mutta tämä seinäjuttu meni kyllä kaiken ohi.
Toisaalta nämä äidit, jotka vahtivat neuroottisesti tavaraan liittyviä tärveltymismahdollisuuksia ja siisteyden hetkellistä menettämistä, saattavat suhtautua lasten turvallisuuteen täysin leväperäisesti. Pieniä lapsia ei vahdita ulkona, lapset kulkevat miten sattuu autossa jne. mutta annas olla, jos lapsen kätönen koskee SEINÄÄN kotona, niin jo on mamma kuumana!
Oikeastaan aika vastenmielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
selventää hyvin, miksi av:lla keskustelu on sellaista kuin se on. Jos nipotetaan kaikesta pienestä - niin sitten nipotetaan myös kaikesta isommastakin.
On olemassa tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita. Ja tärkeistä asioista saa ja pitääkin nipottaa.
mutta en kyllä tykkää että lääppivät likaisin käsin seiniin. Tietty saavat koskea seiniin ja ovenkarmeihin, mutta jos nyt nään että vetävät kättä pitkään seinässä, tai oikeen lääppivät ovenkarmeja, kiellän sen kyllä. En rakasta mitenkään siivousta, joten kyllästyttää siivota tollasta turhaa jälkeä.
Sohvien ja muiden kalusteide siirtely on meillä kyllä kiellettyä. Tämän ketjun mukaan sitten olen minäkin nipo :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pestä lasten kädet kuin kulkea perässä vahtimassa mihin koskevat?
pestä lasten kädet kuin kulkea perässä vahtimassa mihin koskevat?
niin kyllä meillä pestään lasten kädet. Joskin meillä lapset saa ne likaisiksi monestikin päivässä. En myöskään kulje heidän perässään vahtimassa mihin koskevat. Jos nään, että vetävät kättä perässään seinässä, niin kiellän. Musta se vaan on ihan normaali sääntö. Jos he lääppivät seiniä kotona, niin sillon myös kylässä ja kaupungilla.
Kiellän myös lääppimästä lasiovia ja lasivitriinejä kaupoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo mä olen kanssa vissiin aika leväperäinen äiti, ei tulisi mieleenkään kieltää.
Tuo on just sellainen kielto, joka lisää lapsella kuin lapsella uhmaa. Jos joku koko ajan naputtamassa, että ei saa seiniin koskea, niin kyllä kai siinä normaali uhmaava lapsi kokeilee rajojansa. Ja sitten on vanhemmilla pinna kireällä ja kaikilla huono mieli.
Kyllä mä tuon ymmärrän jos on jotkut silkkitapetit seinillä, mutta harvalla nyt varmaan niitä on. Useimmilla kun lienee ihan maalatut seinät ja niitä nyt on helppo pestä. Meillä ilmeisesti on myös ihan saastaiset seinätkin, kun ei mulle ole tullut pesutarve esiin kovin usein.
Ja munkin mielestä on huomattavan paljon helpompaa pestä käsiä vaikka 20 kertaa päivässä kuin pitää tuollaisia sääntöjä.
Meillä saa myös huonekaluja siirrellä, milläs niitä majoja ja temppuratoja muuten rakentelee.
pestä lasten kädet kuin kulkea perässä vahtimassa mihin koskevat?
Ei meidän lasten kädet ole normaalioloissa mitenkään likaiset. Jos ne on likaiset niin ne pestään, eikä juosta perässä vöyhöttämässä "älä koske siihen, äläkä varsinkaan siihen!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan kuinka jo lapena ihmettelin kuinka joillain kavereilla oli sellaisia sääntöjä, että omaan huoneenseenkaan ei saa laittaa julisteita seinille kun on niin hienot tapetit. Minusta tuon tapaiset säännöt ovat jotenkin tosi inhottavia, tulee mieleen että mitä outoa tuollaisten niuhojen aivoissa liikkuu. Meillä saa lapset omassa kodissaan olla rennosti.
tylsiä lapsia kun eivät ole koskaan edes halunneet kosketella sormillaan seiniä! En edes aluksi tajunnut mitä ap tarkoittaa... Eivätkä kyllä ole koskaan myöskään siirrelleet sohvia tai nojatuoleja, ehkä siksi, että meillä ne ovat tosi painavia. Majoja eivät rakentele, on ostettu tiipii Ikeasta.
Ovat 8v ja 11v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mummolassa tosi tiukat säännöt, mummo oli tosi tarkka mihin sai koskea ja mihin ei. Toisaalta, aina kun kävin potalla, sain jälkeen päin istua pienellä jakkaralla keittiössä ja kastaa pullasutia vesikippoon ja "maalata" keittiön ovia vedellä.
Tää oli tosi hauskaa mielestäni, varsinkin kun äiti ei sitä ymmärtänyt, vanha mummo sen keksi :D
Pitää joskus kokeilla omien lastenkin kanssa, tuollaista hauskaa ja hölmöä voi keksiä, saa lapsi ohjatusti kokeilla hassutuksia, ei siitä ovet pilalle mene. Sitten eivät ehkä edes halua piirrellä seiniin.
yhdellä kaverilla pyyhekumin roskia ei saanu puhaltaa lattialle...se oli musta hämmentävää, ja niillä oli myös koti- ja koulusukkikset...
siisti aikuinen puhalla roskia lattialle, voi haloo.. On sulla mahtantu olla sottainen lapsuudekoti, jos tuollaista oikeesti jaksat vieläkin ihmetellä!
Onko tämä joku pakko-oire vai mikä? Olen jo 39v, enkä vielä ole kertaakaan seiniä lääppinyt pelkästä lääppimisen ilosta, en lapsena enkä aikuisena. Eikä omatkaan lapset tee niin. Ei olla kielletty, koska ei ole tullut mieleenkään että joku tekisi niin. Tää menee taas sarjaan "Ilman av:ta en tietäis tästä mitään".
paras on tuo "seiniin saa piirtää vain omassa huoneessa" :-D