G: Muistuttaako tyttäresi paljon sinua?

Kakkonen ei niinkään. Eron huomaa selvästi siinä, että ymmärrän esikoisen sielunmaisemaa hyvin, kakkosen ajatuksenjuoksusta taas on vaikea saada kiinni. Onneksi meillä mies tunnistaa paljon itseään kakkosesta, joten molemmilla lapsilla on kotona "ymmärtäjä". :)

ulkonäöltä ei ollenkaan



Poika ei myöskään ole tullut äitiinsä, ellei leuan kuoppaa huomioda :D

Katselen ihan häkeltyneenä tuota pientä temperamenttista 2-vuotiasta joka jo synnärillä kulmat kurtussa mulkoili kätilöä niin tämä totesi "hui".

Paljon on ulkonäössä kuulemma samaa ja luonteessa nyt ainakin!! =D



Toivon, että tämä toinen ei sitten olisi luonteeltaan ainakaan ihan samanlainen, olisin meinaan aikamoisissa vaikeuksissa kahden tuommoisen kanssa. =)

ulkonäöllisesti ei, näyttää lähinnä mun äidiltä, mitä mä taas en muistuta lainkaan ulkonäöltäni :)

Onneksi on kuin anoppi eli pieni, siro, fiksu ja itsetunto kohdallaan.

esikoinen on luonteltaan kuin minä. Ei päästä ketään lähelleen, ei uskoudu kenellekään ja on vähän liiankin itsenäinen. Nuorin on sitten täydellinen pikku emäntä. Takuuvarmasti tuleva lastentarhanopettaja.

Luonteeltaan erittäin sosiaalinen, "lievä" adhd

(siis oma leikkidiagnoosi). Minä taas umpiepäsosiaalinen, yksinviihtyvä, vähän huomiota tarvitseva, omaa rauhaa tarvitseva. Myös ulkonäöllisesti tullut isäänsä, tosi kaunotar ja siro. Leuan kuoppakin kuin isällään. Ainoastaan hampaat/ikenet perinyt minulta (vinot, joutuu oiontaan).

kyllä. Meillä on kolme lasta, tytär ja kaksi poikaa ja tyttäremme on enemmän kaltaiseni; pohdiskelijaluonne, yksin viihtyvä, mutta kunnianhimoinen tavoitteissaan. Ulkonäöltään hän muistuttaa onneksi enemän vaimoani. Samoin nuorin poikamme.

näyttää ulkoisesti minulta, on musikaalinen kuten minäkin sekä itsepäinen. Mutta on paljon piirteitä, joita en tunnista lähisuvussa olevan. Sattuu olemaan aikamoinen herkkis ja haaveksija. Onkin aikamoinen yhdistelmä olla herkkä haahuilija ja samalla kovapäinen raivotar.

Kolme aikuista tytärtä on niin saman näköisiä ja tyylisiä, etteivät tututkaan aina tiedä kuka oli. Äänetkin on ihan saman laiset, jos numeroa ei näe en tiedä kuka heistä soittaa.

Poikamme muistuttaa isäänsä ulkonäöltä ja joiltakin kiinnostuksen kohteilta muttei perustemperamentiltaan lainkaan.

tytär muistuttaa enemmän minua ja poika äitiään.

vanhempi ei. Ei edes ole lainkaan minun näköinen, ihan muualta perityt kasvonpiirteet. Kuopus tosiaan on kuin kopio minusta, niin kasvoiltaan kuin käytökseötäänkin..

ei kuitenkaan olla "kuin yö ja päivä". Eli on meillä yhteisiäkin tykkäämisen aiheita esim.

Keskimmäinen taas ei muistuta minua ei näöllisesti eikä luonteen puolesta.

Nuorin on kuulemma minun näköinen, mutta sellainen prinsessaluonne, että ei oikein mun poikatyttöluonteeseen ainakaa tule;)