Lue keskustelun säännöt.
Onko sairasta ettei sosiaalinen kanssakäyminen kiinnosta yhtään?
20.07.2006 |
Minä en ole, jos rehellinen olen, yhtään kiinnostunut viettämään aikaa tai juttelemaan melkein kenenkään kanssa. Ajatukset ovat oman perheen kuvioissa. Useimmat varmaan mielellään lähtevät esim. työkaverin kanssa kahville, mutta minulle se on pakkopullaa. Oikeasti haluan vain olla itsekseni, ja työpäivän jälkeen perheeni kanssa. Olen ollut tällainen käytännössä aina.
Pitäisikö tätä pitää hyvinkin epänormaalina? En mielestäni vahingoita tällä ketään; lähinnä ahdistun itse kun huomaan, miten päinvastaiset motiivit monilla muilla näkyy olevan. Esim. joku huhuilee tuntemattomia seurakseen jollekin junamatkalle, ettei tarvitsisi matkustaa yksin! Minulle ajatus on painajaismainen, ja yksin matkustaminen taas ihannetilanne.
Kommentit (7)
En oikeasti tiedä onko se normaalia. Minulle muut ihmiset on rasite ja viihdyn parhaiten oman perheeni parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minähän pälpätän kaikkien kanssa, että matka sujuu joutuisammin. On ollut monia mielenkiintoisia keskusteluja ihan ventovieraiden kanssa pitkillä matkoilla. Nykyään menen kyllä enimmäkseen omalla autolla, joten voit matkustella huolettomasti.
Työ ja perhe toki vaativat aikansa, mutta kyllä myös joistain ystävyyssuhteista kannattaa pitää kiinni. Tietysti oma perhe on se tärkein, mutta siltoja ei kannata polttaa takanaan.
Haluan vain hoitaa opiskeluni ilman liirumlaarumeja. En jaksa edes jutella mesessä kavereideni kanssa vaan tulen mieluummin tänne koska minun ei ole pakko olla rasittavassa suorassa kommunikaatiossa.
Ihan sama vaikka täällä on kaikki nimettömiä ja uppo-outoja.
Ollessani porrassiivojanakin sain valituksia siitä kun olen epäsosiaalinen. Päivää, näkemiin jne ei enää nykyään riitä kommunikoimiseksi vaan pitäisi aina vääntää jotain elämää suurempaa juttua.
3
Ette te väärässä ole, te jotka sanotte että ystäviä olisi hyvä ihmisellä olla. Siltojen polttaminen on kuitenkin mielestäni ok silloin, kun on jo pitkään nähnyt, ettei ' ystävyys' ole tervettä ja hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasia, että tietää, mitä itse on ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Ja aina löytyy myös niitä, jotka eivät hyväksy...
Mutta ystäviä ihmisellä kyllä pitäisi olla - hädän hetkellä yksinäinen on todella heikoilla.