Lue keskustelun säännöt.
Miehen suvun juhlissa ei lauleta?!
15.05.2010 |
Miehen suvulla on tosi harvoin ollut mitään juhlia ja joihinkin (serkun häät) meitä ei edes kutsuttu.
No, eilen oli syntymäpäivät. Kamalasti säpistiin siitä, lauletaanko Paljon onnea vaan vai ei. Lopulta päätettiin laulaa, mutta lauluun yhtyi vain puolet porukasta. Ja siinä se sitten olikin. Kuukausi sitten olleilla 60-vuotispäivillä ei laulettu ehdotuksestani huolimatta.
Tosi kummallista, kun meidän suvun juhliin ja muihin yhteisiin tapahtumiin on aina liittynyt laulu. Synttäreinä lauletaan myös Sä kasvoit neito/poika kaunoinen, aina lauletaan myös Varsinais-suomalaisten ja Karjalaisten laulut, kirkollisissa juhlissa virsiä. Vähintään 3-4 yhteislaulua per juhla.
Eikä meillä kaikki osaa niin ihmeesti laulaa. Mutta ääntä lähtee silti. :)
Luulin, että ihmiset nyt yleensä laulaa perhejuhlissa. Ainakin sekä isäni että äitini suvuissa on aina laulettu. Ihan kummaa, kun miehen suvussa ei lauletakaan. Ei tunnu edes juhlalta.
Kommentit (9)
Minusta laulaminen on luonnollinen osa juhlaa ja arkeakin. Meillä on aina lauleskeltu. Lapsenakin, kun tehtiin perheen kanssa automatkoja, saatettiin välillä laulaa lurauttaa.
No, miehen suvun juhlissa on muutenkin usein tylsää. Keskustelu keskittyy niiden haukkumiseen, jotka ei ole paikalla. Puheita tai muita muisteluita ei pidetä. Kaikki on varautuneita ja jotenkin ujoja. Niillä taitaa olla epävarmuus sukurasitteena.
Meillä ihmiset laulaa, nauraa ja tanssii. Joku innostuu aina juhlapuhujaksi eikä puheet yleensä ole mitään tylsiä vaan huumoripitoisia. Eikä alkoholiakaan kuluteta mitään suuria määriä. Kai me ollaan vaan sitten luonnostaan iloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä koskaan ole laulettu, ja hyvä niin. en pidä laulamisesta, yhtään! Ei kaikki pidä.
kahvihuoneessa :)
Meidän suvussa (ei äidin eikä isän puolella) olla laulettu lähes ikinä juhlissa. Kirkossa vain ne pakolliset veisut ja silloinkin ääntä lähtee vain muutamalta ihmiseltä. Mutta monella työkaverilla oli ihan normaalia että jokaiseen juhlaan kuuluu niin laulu kuin soitto.
Itse tykkäisin jos juhlissa laulettaisiin ja soitettaisiin, tulisi tönkköihin sukujuhliin (joita meillä siis on) paljon enemmän eloa. Mutta jos kukaan suvusta ei ole musikaalinen niin minkäs teet.
Ja niissä ystävieni ja tuttavieni juhlissa, joissa olen ollut, on kyllä laulettu myös!
Johtunee siitä, että kävin musiikkilukion ja suurin osa ystävistä sieltä... Vaikka itse en ollut musiikkiluokalla.
Tosin kun nyt muistelen, kummipoikani ristiäisissä ei kaikki osallistuneet edes lastenvirteen. Lähinnä minä, pappi ja lapsen äiti lauloimme. No, kummipojankin perheeseen tutustuttu miehen kautta.
Laulaminen hoitaa ihmisen kehoa sisältäpäin! Tekee iloiseksi ja lohduttaa murheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei meidänkään suvun juhlissa lauleta. Lapsille tietysti synttäreinä paljon onnea vaan, mutta siihen kyllä jää. Tuntuu hassulta ajatellakin että laulettaisiin jotain "ihan vaan huvin vuoksi".
teillä lauletaan, heillä ei. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän suvun juhlat ovat minusta hyvin arkisia. Isäni suvun juhlissa lauletaan kyllä, mutta minua ei ole kutsuttu niihin vanhempieni eron jälkeen :(
Mieheni veljen vaimon suku on onneksi musikaalista ja veljen perhejuhlissa lauletaankin.
Ristiäisissä pappi erikseen kiitteli että hyvin harvoin kuulee niin hienoja virsiä ristiäisissä, että ihmiset uskaltavat laulaa kunnolla ja kaikki (paitsi mieheni) laulavat mukana!
Ja luonnollisesti itse tykkään kovasti laulamisesta :)
Sillä eipä ole kovin tavallista, että tuollaisia laulujuhlia on. Kirkossa ja hautajaisissa kyllä lauletaan, mutta että juhlissa muuten.... Kymmenittäin olen juhlia kiertänyt, mutta ei tule yhtään laulutapausta mieleen. Toki joskus joku esittää laulunumeron, mutta sehän on eri asia.