Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
No nyt taisin sitten saada tarpeekseni. Käytöstavoilla on rajansa...
24.12.2009 |
Olen toistakymmentä vuotta vienyt lahjat kummipojalleni ja hänen veljelleen sekä vanhemmille jonkun jouluisen jutun. Ja tietenkin olen muistanut syntymäpäivät ym. juhlat.
Nyt sitten laitoin viestiä että koska voisin tulla tuomaan paketit. Ehdotin paria vaihtoehtoa. Ei vastausta pariin päivään. Sitten vain vein kassin heille. Vain lapset olivat kotona, joten jätettiin se heille että antaa äidille.
Odotin päivän, ei kuulunut mitään. Sitten laitoin viestiä että saiko lahjakassin. Ei vastausta. Ei tullut meille korttia, ei mitään muistamista muutenkaan, ei edes tekstiviestiä. Eli ei kiitosta.
En kaipaisi muuta kuin tekstiviestillä yksi sana: kiitos. Mutta ei. Tosin tämä nainen ei ole koskaan kiittänyt yhdestäkään lahjasta. Ja aina saa kysyä että onko edes tullut perille jos olen lähettänyt lapsille jotakin.
Nyt riitti. Tämä lahja-automaatti lopettaa toimintansa. Sain vielä pari viikkoa sitten toiselta kummilta tämän yhteisen kummilapsemme tilinumeron, johon voisi kuulemma laittaa rahaa. Katin kontit, vielä rahaa kalliiden lahjojen lisäksi! Voisin laittaa jos saisin sen kiitos-sanan, mutta en muuten.
Kommentit (7)
olet nähnyt tämän kaiken vaivan??? Mitä ilmeisimmin lahjojasi ei olla ko. perheessä arvostettu, ovat aina halunneet mieluummin RAHAA. Tämän toinen kummi ilmeisesti on tajunnut, sitä yritti sinulle sitten vihjailla viestittämällä sinulle tilinumeron jne.
Kaikille se "ajatus" ei ole tärkein, vaan RAHA.
Itse arvostaisin kaikkein eniten itse-tehtyjä-lahjoja. En tietenkään pelkkää "tilpehööriä", kyllähän itse voi myös valmistaa käyttöesineitä tai vaikkapa syötävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kun lapsilla ei ole paljon ikäeroa ja olen halunnut kumpaakin muistaa.
Mutta Aku Ankan sanoja lainatakseni: "Pohja se on miunki säkissäin".
Ja kummilapsi on jo toisella kymmenellä, eli osaa kyllä itsekin kiittää jos haluaa. Vaan ei ole kiittänyt.
Se on loppu nyt, joulumieli sen perheen osalta loppui juuri nyt.
Mutta en anna sen myrkyttää omaa mieltäni, pyyhin vain mielestä.
ap
Mistäpä se lapsi oppisi kiittämään jos ei vanhemmilta saa mitään mallia. Ole kiltti ja älä katkaise väliäsi kummilapseesi. Ei ole hänen vikansa että omaa tollot vanhemmat. Voisit vaivihkaa opettaa lapselle tapoja. Nyt olis jo korkea aika jos jo toisella kymmenellä. Älä enää lahjo muuta perhettä. Hyvää joulua sinulle kuitenkin
Kyllä taitaa tuo repliikkisi olla peräisin jostain ihan muualta.
ku piti kiviä laittaa polun laitaan nättiin riviin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en veisi mitään lahjoja, jos yhteyttä ei pidetä ja kiitetä.
Alue: Aihe vapaa
Ei kai se lapsen vika ole jos äiti ei osaa/halua edes kiittää. Joten minä en noille kummilapsen vanhemmille enkä sisaruksillekaan mitään veisi.