Neuvoja kiitos, lastensuojeluasiaa

aika äkkiä tilanne eteää ja kotikäynti pyritään pitämään mahd. pian. Riippuen tietenkin paikallisen sosiaalitoimiston resursseista.



Aina ensisijaisestihan pyritään auttamaan perhettä kotona. Esim. perhetyön ja kotipalvelun avulla. Eli keskustelu- ja käytännön apua.



Mutta jos olot lapsilla on todella hurjat, että perustarpeita ei tyydytetä, eikä siihen avunkaan kanssa heti pystyttäisi on edessä mahdollinen lasten huostaanotto.

Osaatko sanoa että millaista perhetyö on? Itsellä ei ole kokemusta aiheesta yhtään, mutta luulen että kotiin tarvitsisivat viikoittaista siivousapua ja jonkun auttamaan lastenhoidossa (äiti on raskaana) ja lapset pitäisi ehdottomasti saada päiväkotiin, kotona eivät oikein voi olla koska siellä on vain "aivan hirveää".

Mites huostaanotto, kauheaahan se olisi, mutta mitkä siinä ovat syyt yleensä?



ap

että vanhemmat saavat apua ongelmiinsa että pystyvät taas pitämään huolta lapsistaan, ei huostaanottokaan ole välttämättä lapsille sitä mitä he itse toivovat. Sukulaisilla ei liene sen suurempaa mahdollisuutta osallistua tai päättää lasten asioista kuin vanhemmillakaan.

Ajattelit sosialisoida sieltä yhden tai kaksi itsellesi sukulaissijoitukseen?

Että puhutaan lastenSUOJELUSTA.

Sillä suojelulla on kovin negatiivinen kaiku, joka on huono asia.

Lastahan nimenomaan pitää suojella, ei puhuta siitä että suojellaan vanhemmilta vaan suojellaan lapsen kasvua.



Oman lähisukulaisen masennuksesta osaan sanoa että upeaa jos olette auttaneet, mutta ei avuksi riitä se että hoidetaan vaan näennäisesti, niinkun laihduttaessa kilot tippuu mutta se paino pitää hallita.

On väärin käyttää sukua/ystäviä määräänsä enempää vaivojensa hoitoon. Siitä alkaa tulemaan muillekin vaivoja.



Älä viivyttele ilmoituksen tekemisessä. Jokanen päivä jonka voit ehkäistä on kultaakin kalliinpaa.

Varmasti on tapauksia joissa toimitaan nopeasti, mutta on myös tapauksia joissa avun saaminen kestää.

Älä pidennä sitä omalla tekemisellä, niin vanhemmatkin saavat apua.

on se kumma mikä näitä mammoja päivisin vaivaa.. esim tuo uimapukukeskustelu oli ihan asiallinen vielä yöllä, mutta nyt siellä itsetunto-ongelmaiset 45kiloiset äidit ovat sitä mieltä, että läskien uikkareista haihtuu niin paljon klooria, että niiden tarvii olla ilman, mutta heidän omista bikineistä ei lähde niin paljon, että he kyllä voivat olla bikinit päällä...

mutta koska keskustelu on lastensuojelusta, ja ajattelin aloittaa uuden aloituksen, niin tässä tietoja sen käytännöistä.



Me olemme lastensuojelun asiakkaita, koska mieheni lapsen äiti on muuttunut täysin hulluksi. On vakavia mielenterveyshäiriöitä, itsemurhayrityksiä jne. Hän ei ole vielä kahden vuoden jälkeenkään kykenevä pyörittämään arkea pojan ollessa äitinsä luona. Äiti on pahoinpidellyt lastaan, josta olemme tehneet rikosilmoituksen, poliisit, opettajat ja muut lääkärit ovat myös nostaneet erinäisiä lastensuojeluilmoituksiä äidin toiminnasta. Silti lastensuojelu vakaasti haluaa että lapsi viettää aikaansa äitinsä kanssa, vaikka poika itse ei halua. Miehelläni ja eksällä on siis yhteishuoltajuus. Olimme jo käräjilläkin hakemassa yksinhuoltajuutta, mutta hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen, että lapsen pitää olla isänsä luona ja äiti saisi tavata lastaan vain valvotusti. Meillä ei ole rahaa yksinkertaisesti käräjöidä kovin montaa vuotta. Äiti sen sijaan saa ilmaisen oikeusavun, koska on työkyvyttämyyseläkkeellä ja rahaton.



Viime elokuussa haimme pojan pois äitinsä luota poliisien kanssa koska ei suostunut muuten luovuttamaan lasta meille. Poliisit tekivät lastensuojeluilmoituksen, koska tuolloin äiti pahoinpiteli ja tukahdutti lasta. Seuraavana päivänä kävimme lääkärissä näyttämässä ruhjeita ja nostamassa rikossyytteen. Sitä seuraavana päivänä lastensuojelusta soitettiin ja kysyttiin, että mites jatkossa hoidamme asiat niin että poika voisi jatkaa äidin luona vierailua! PÖYRISTYTTÄVÄÄ!!!



Lastensuojelu ei todellakaan ajattele lasten parasta, ainakaan meidän tapauksessamme ja alkaa jo pikku hiljaa mennä hermo!