Mitä tekisin?

Jos olette, niin sinuna nyt vain odottaisin ja katsoisin maksaako suosiolla takaisin sovitusti. Ethän saa tehtyä enää tekemättömäksi, kun rahat olet jo lainannut.



Jos ette ole sopineet, voisit ottaa yhteyttä ystävääsi ja selvittää milloin hän aikoo maksaa lainan takaisin. Ja sitten odottaa.



Jos ystävä ei maksa sovitusti, tiedät ainakin, ettet enää ikinä lainaa hänelle!

asia ei kuulu hänelle mitenkään, hän ei oikei nvoi kommentoida sitä mitenkään ja se saattaa hänet tosi ikävään tilanteeseen olivat asiat kuinka hyvänsä.



Se maksuaikataulu kannattaa tosiaan sopia. Jos ei ole vielä sovittu niin sopikaa nyt. Ja paperille, allekirjoituksien kanssa. Sitä paperia voi sitten käyttää jos rahaa on lainattu niin paljon, että kannattaa oikein periä takaisin. (Silloin sen lainan kyllä pitää olla aika iso. Kuinka paljon oli?)

ja kyseessä oli useita satoja euroja.



Odottelen sovittuun aikaan asti ja mietin sitten mitä teen jos ei maksa takaisin.



Hiukan vain hirvittää, kun se mies ei todellakaan ole mikään hyvä mies.



T:ap

satoja euroja, kyllä sä siitä selviät, vaikkei sitä takaisin maksettaisikaan. Ikäväähän se tietty on ja ystävyys varmaan kärsii, mutta selviät kyllä. Turha hirvitellä. Odota nyt vaan rauhassa maksuaikaa.

kun omat tulot on yhtä kuin kotihoidontuen perusosa ja lapsilisä.



T:ap

Et tule koskaan saamaan summaa takaisin, tuo "ollaan sovittu" ei päde raastuvassa.

Et tule koskaan saamaan summaa takaisin

Se miksi lainasin oli se, että ystäväni on aina ollut luotettava.

Mutta se mies... Ensimmäisen kerran kun ystäväni siitä miehestä kertoi alkoi hälytyskellot jo soida.

Mitä enemmän siitä miehestä kuulen, sitä huolestuneempi olen.

Siitä miehestä tulee mieleeni että on alkoholiongelmainen tyhjäntoimittaja joka kuppaa hyväuskoiselta naiselta tämän kaikki rahat.

Jätkällä on ammatti jonka alan töitä on ollut pilvin pimein ja kuitenkin on ollut hanttihommissa ja työttömänä pitkään.

Eniten asiassa alkoi häiritsemään, että miksi ystäväni juuri nyt kysyi minulta sitä lainaa? Miksei kertaakaan aiemmin, kun tarvetta pikku vipeille on ollut useinkin.

Jos on väliaikaisesti tiukkaa kun tuli yllätysmeno ja voi kuukauden päästä maksaa lainan takaisin niin miksei maksa luottokortillaan?

Mitä enemmän asiaa mietin sitä vakuuttuneempi olen siitä etten niitä rahoja takaisin saa.

T: ap

että lainaksi annettu = lahjaksi annettu. Jos tähän pystyy henkisesti ja taloudellisesti asennoitumaan - lainaa. Ellei - älä lainaa.

epäilenpä myös, ettet rajoja takaisin saa. teittekö edes mitään kirjallista velkakirjaa?

Toivotaan kuitenkin, että olemme väärässä ja kaveri osoittautuu sittenkin luotettavaksi.



Minä en lainaa kavereille rahaa. Onneksi kukaan ei ole koskaan pyytänytkään. Yksi sukulainen olisi kerran tarvinnut luottokortini numeroa erääseen ulkomaanmaksuun. Olin hieman hämmästynyt ja järkyttynyt, mutta sain kieltäydyttyä.



Omille sisaruksille varmasti lainaisin rahaa, jos vaan pystyisin, ja silläkin uhalla, etteivät koskaan pystyisi maksamaan takaisin.