Missä maassa hyvin tiukka maahantulopolitiikka, osaatteko sanoa esimerkkejä?

Sinne ei pääse edes suomalainen asumaan. Toki keinoj on,mutta ne on ihan eri toteuttaa.

Turvapaikan hakijoita ei oteta lainkaan käytännössä ja jokainen maahanmuuttaja joka syyllistyy rikkeisiin lentää pihalle ja luetteloidaan ei-toivotuksi. Maahan pääsee ainoastaan jos on tulossa työhän ja maksaa itse oleskelunsa ja veroja, kieltä on osattava hyvin js kansalaisuutta ei irtoa ihan helposti. Maahantulopolitiikka on tiukkaa ja valikoivaa siksi se toimii. Muslimiyhteisön on sovpeuduttava yhteiskuntaan.

Mutta et varmaan tätä ajanut takaa ap? ;-)

P-Korea olisi ollut ainoa, jonka olisin itse osannut kylmiltäni sanoa. No entäs Euroopan maat, tiedättekö niistä?



ap

He ottavat vain koulutettuja maahanmuuttajia. Kanadalla on eräänlainen pisteytysjärjestelmä. Kaikki, jotka saavat tarpeeksi pisteitä ovat tervetulleita.

turvapaikkapolitiikka hyvin avomielisine perheenyhdistämiskäytäntöineen



Suomessahan se menee niin, että jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan (turvapaikan saa vain hyvin harva) heillä on oikeus tuoda perheensä Suomeen. Käytännnössä sukulaisuussuhteita ei juuri dna-testein tarkasteta (ei ainakaan aiemmin tarkastettu) ja näin yhden mukana Suomeen voi tulla monin verroin enemmän. Tämän vuoksi somaliyhteisökin on kasvanut jo niin isoksi.

pakolaisia ja turvapaikanhakijoita mutta heille osoitetaan tukihenkiloita. Kieli on opittava ja kouluun pitaa menna. Mitaan elamankattavaa sosiaaliturvaa ei ole. Omalla tyolla on elettava.

Yleensa sopeutuvat aika nopeasti.

"Pitää heittää vielä tähän perään tuosta työperäisestä maahanmuutosta ja siitä miten maahanmuutto käytännössä toimii. Esim. Saksa pisti rajat kiinni ja lopetti gastarbeiter ohjelmansa vuoden -73 talouskriisin myötä.



Tällä ei ollut niin minkäänlaista vaikutusta maahanmuuton volyymiin. Maassa jo olevat maahanmuuttajat jäivät kortistoon, kun ei niitä voinut poiskaan ajaa, ja turkkilaiset käynnistivät valtavan perheenyhdistämisohjelman. Jokainen kynnelle kykenevä kävi kääntymässä alkuperäisessä kotimaassaan ja meni naimisiin joka aktivoi vielä tänäänkin täydellä höyryllä pyörivän perheenyhdistämisen. Turkista tuli uuden vaimon tai miehen mukana myös uusia "sukulaisia". Ongelma keksittiin jo heti 70-luvulla, mutta sille ei ole vieläkään tehty mitään paitsi Tanskassa.



Perheenyhdistäminen on siitä ongelmallinen "oikeus", ettei sitä voi tasa-arvon nimessä oikein rajoittaa ilman että samalla rajoitetaan myös kantaväestön omia oikeuksia. Tasa-arvon ajatus on niin keskeiken osa EU:ta että sen kanssa on pakko elää niin hyvässä kuin pahassa.



Tanskalainen tai Tanskassa oleskeleva alle 24-vuotias joka menee naimisiin EU:n ulkopuolisen henkilön kanssa ei käsittääkseni saa edes asua Tanskassa paitsi hyvin harvinaisissa erikoistapauksissa.



Ulkomaalaislaissa on kuitenkin poikkeus, joka käsittääkseni toimii näin: jos avioituvalla parilla on 28 vuoden "yhteys" Tanskaan, laki kumoutuu. Esimerkiksi jos 22-vuotias tanskalainen mies haluaa mennä naimisiin EU:n ulkopuolella syntyneen naisen kanssa, se voi onnistua kolmessa vuodessa (ilmeisesti vaikka nainen on alle 24) jos hän kuitenkin oleskelee Tanskassa. Tänä aikana nainen on oleskellut tanskassa kolme vuotta, mies on taas koko elämänsä eli 25, 25+3 = 28 vuoden yhteys, joten aviotuminen ja oleskelu Tanskassa käy päinsä.



Laki on ovela, koska se on etnisesti sokea eikä EU:n ihmisoikeusistuin ole siksi voinut puuttua siihen. Onhan se kaikille etnisille ryhmille ja kansalaisuuksille sama.



(Jos esimerkiksi Suomessa pyrittäisiin säätämään laki, joka kieltää vaikkapa syyrialaisten tai marokkolaisten avioliitot ennen 24 ikävuotta, EU puuttuisi asiaan välittömästi, jos se ei koskisi muita tai joitain muita etnisiä ryhmiä.)



Käänteisesti jos 22 vuotias turkkilainen mies, joka on saanut oleskelukuvan kaksi vuotta sitten, haluaa mennä naimisiin turkkilaisen naisen kanssa, hän saa odotella vielä vuosikymmenen tai pari ennenkuin se käy päinsä riippuen siitä missä nainen on sillä välin asunut. Eli vaikka lain kirjain on etnisesti sokea, se ei käytännössä ole sitä ollenkaan.



Jos istuisin Eduskunnassa, rupeaisin todennäköisesti tutkimaan tarkasti erilaisia mahdollisuuksia joita tällainen porsaanreikä mahdollistaa.



Riippuu tietenkin mistä kulmasta katsoo, mutta Tanskan ulkomaalaislaki on ollut suuri menestys."