Kohta menee hermot tähän raskauteen, olen ihan loppu!

Ehkä se on tuo flunssa, joka vetää noin heikoksi. Olon pitäisi parantua toisella kolmanneksella, vaikka ainahan jollain pahoinvointi jatkuu pidemmällekin.



Hb kannattaa tarkistaa, samoin kohdunkaula, jos supistelee paljon. Jaksamista, tiedän tunteen.

Ja jos luulet olevasi uupunut, se on ihan alkusoittoa, millaista jälkeä tulee, kun kunnolla valvoo muutaman vuoden.

Hei nyt käyt mukavassa kahvilassa kahvilla ja ostat sen jälkeen kivan kirjan/katsot hyvän leffan. Ei raskaana ollessa kauheesti mitään jaksakaan, mutta ennen kuin huomaat sulla on ihana nyytti vieressä.



Terveisin 2 kuukautta vanhan pikkutytön äippä:)

olen rv 11 ja aika koomaa on ollut. Onneksi ymmärtäväinen mies joka ei ole nalkuttanut kodin siisteystasosta vaikka kotona olenkin kuopuksen kanssa :P Tänään ollut hieman pirteämpi päivä ja olen saanut jopa hieman siivoiltuakin. Koita vääntäytyä hieman ulos haukkaamaan happea, voisi auttaa.

Nro.2:lle tiedoksi että tässä ollaan 2 vuotta valvoskeltu huonosti nukkuvan esikoisen kanssa, että tiedän kyllä mistä puhun!



Ap

Ap

joka väsyttää hemmetisti. Semmoinen tiskirättiolo jatkuvasti.



t. 3 joka nykyään saa nukkua kuuden vuoden valvomisen jäljiltä - ero on järkky kun taas pääsee normi-ihmisten kirjoihin!

Itsellä rv 38 ja puolitoistavuotias huonosti nukkuva energiapakkaus taapero mutta hengissä ja järjissään ollaan. Minulla oli kanssa alkuraskaus tosi väsyttävä ja hankala, mutta sitten pelkkää nousua olotilassa. Vasta nyt on alkaneet loppuraskeuden vaivat, nekin aika lievinä. Tsemppiä kovasti, koita vaan levätä, varmasti pian helpottaa!

Ja jos luulet olevasi uupunut, se on ihan alkusoittoa, millaista jälkeä tulee, kun kunnolla valvoo muutaman vuoden.

Helpottaa kummasti kun joku ymmärtää.



Jotenkin tämä uupumus vaan tuntuu jotenkin oudolta, koska tosiaan pienikin ponnistelu saa minut aivan nuutuneeksi, olen jotenkin ihan lamaantunut.



Välillä toki on parempia päiviä ja jaksan paremmin, mutta tänään taas tuntuu etten jaksa mitään!



Ap

Se on oikeesti silti vasta alkusoittoa. Valvo viisi, kuusi vuotta niin ymmärrät eron.



3

nää "valvo vuositolkulla"-vastaukset. Mikä ihmeen tarve äideillä on aina manata pahempaa ja korostaa sitä miten kamalan rankkaa ja vaikeaa ja raskasta se äitiys on?



Ite olen ollut tosi onnekas, rv27 nyt menossa ja olen voinut tosi hyvin. Alussa oli kuvottavaa oloa ja pariin päivään en päässyt oikein liikkumaan selkäkivun takia, mutta muuten olen elänyt ihan normaalisti ja ollut sitten hyvällä mielelläkin (no mielialat heittelee kyllä ja olen herkillä). Mutta en tajua miksi ap:n pitäisi vaan purra hammasta ja olla valittamatta oloaan sillä perusteella että "jatkossa tulee kuule paljon rankempaa". Mitä itua sellasissa vastauksissa on? Mitä äitiyden marttyyrikruunua niillä rakennetaan?



Tsempit ap:lle, varmasti flunssakin tekee osansa ja toivottavasti helpottaa kun siitä paranet :).

Rv 14 (kai) ja kotona vuoden vanhan esikoisen kanssa Koen huonoa omaatuntoa siitä, etten jaksaisi tehdä oikein mitään lapsen kanssa, ulos vääntäytymiset ja lenkit ja kaupoissa käynnit on tosi työn ja tuskan takana. Nyt onnekis alkaa kuvotus vähän hellittää, mutta jotenkin tän kaikan kanssa on olo ihan masentunut ja surkea. "Voivottelijoille", sitähän mäkin pelkään, että miten sitä sitten jaksaa, kun on kaksi pientä. Vai meneekö tää tautinen alavireisyys jossain vaiheessa kuitenkin ohi? (Mun mielestä tämä ei ole samanlaista väsymysta kuin esim vauvan kanssa valvoessa, vaan jotenkin tosi paljon lamaannuttavampaa.) Tsemppiä ap:lle, tiedän miltä tuntuu.

ja lähtee hakemaan tuhkaa ja sirottelemaan sitä päällensä. Sitten kömmin kolooni kärsimään ja odottelemaan niitä todella kamalia aikoja ;-D

Nro.14, kirjoitit hyvin, tämä tosiaan on ihan erilaista kuin vauvan kanssa valvomisesta johtuva väsymys.





Mutta toivotaan, että tämä hellittäisi vaikka nyt tällä levolla.



Niin ja zemppiä myös kaikille muille ketkä kärsivät samasta vaivasta ja onnellista odotusta kaikille raskaana oleville! =)



Ap