Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pari havaintoa/ihmettelyä liittyen ylempään sosiaaliluokkaan:

Vierailija
12.01.2010 |

Ensinnäkin näin alkuun, ihan oikeasti arvostan sitä että joillakuilla riittää energiaa ja kunnianhimoa opiskella korkealle. Ihan oikeasti lääkäreitä, asianajajia jne tarvitaan. Itselläni ei juurikaan ole kunnianhimoa ja toisaalta olen tyytyväinen vaatimattomiin puitteisiin, joten en ole pitkälle opiskellut.



Mutta sitten, liittyen juuri tuohon luokittamiseen. Kaikkien kohdalla tämä ei varmastikaan päde, mutta osaksi näyttäisi siltä ainakin tämän palstan perusteella, että monelle ns. ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvalle on todella tärkeää, että heidän paremmuutensa ns. alemman/kakkosluokan kansalaisiin nähden näkyy ja tulee selväksi kaikille. Täällä palstalla esim. osa piti tärkeänä ettei omat lapset saa lapsia kovin nuorena ja siten kanna !alemman sosiaaliluokan! leimaa. Myös täällä todella kärkytään white trash -tunnusmerkkejä ja ylpeillään oman lapsen kalliilla juhlapukeutumisella jne. Monesta muustakin asiasta tämän luokkajaon huomaa. Monesti ihan suoraankin on nämä ylempiluokkaiset kirjoittaneet alempiluokkaisista, ei niin imartelevaan sävyyn.



Tässä pari kysymystä: Esim. kun käyt kampaajalla/haet lastasi päivähoidosta niin halveksutko/koetko ylemmyyttä tätä kampaajaa/lastenhoitajaa kohtaan (huom! en siis tarkoita LTO:ta vaan ihan niitä lähihoitajia joita hoitopaikoissa on myöskin/perhepäivähoitajia tms)?



Sitten yksi huomio/ihmetyksen aihe: Nämä ylempiluokkaiset selkeästi vaativat lapsiltaankin todella paljon, ulkoista statusta nimenomaan. Oltaisiin pettyneitä jos lapsesta tulisi amis tai nuori vanhempi, harrastukset on varsin kunnianhimoisia jo pienestä pitäen esim. 4-vuotiaat ovat aloitelleen jo taitoluistelu-uraansa jne. Lisäksi ihan IRL (huom! tämä ei palstalta) kuulin kun eräs äiti tyttärensä todella hyvää todistusta (numerot enimmäkseen 9-10, lisäksi pari kasia) katsellessaan hieman nyrpistellen sanoi että "no tässä on nyt kyllä parantamisen varaa, keväällä luet sitten enemmän". Tuntuu, että lapsilta vaaditaan todella paljon, on vaativaa soitto- ja urheiluharrastusta jota ei noin vaan saakaan lupaa lopettaa. Pitää mennä hyvin koulussa ja ei saa tehdä sitä sun tätä. Ulkoiset jutut pitää olla just eikä melkein. Minusta näin II-luokan kansalaisena tuntuu, että tuossa väännetään lasta väkisin tiettyyn muottiin, muottiin johon lapsi ei itse ehkä tahtoisi, mutta johon vanhemmat tavallaan hänet siihen painostavat oman kunnianhimonsa ja näyttämisen tarpeensa? vuoksi. Lapsesta ei saa tulla onnellista parturi-kampaajaa vaan rivien välistä vanhemmat ilmeisesti tekee lapsilleenkin selväksi nämä luokkajaot ja ammatit joihin tulee pyrkiä. Minusta tämä on tosi surullista, sillä lapsi ei saa kasvaa vapaasti omaksi itsekseen saati olla rennosti lapsi/nuori vaan pitää pingottaa ja päteä koko ajan ihan hillittömästi, koko ajan se ulkoinen status vanhempien silmissä kiiluen.



Ja siis sinänsä ei ole mitään korkeaa koulutusta vastaan minulla, todellakaan ja voihan näitä statustietoisia olla esim. ihan I-luokan miehen rouvissakin? eli ei tuo koulutus yksin, mutta minusta silti on jotenkin helpottavaa että olen ihan vaan duunari. Saan asua se II-luokan leima otsassani vuokrakolmiossa vähemmän rikkaalla alueella ja lapseni saa harrastaa ihan vaan partiota tai liikuntakerhoa tai olla harrastamatta yhtikäs mitään (ja halutessaan voi toki harrastaa myös statukselaan korkeampia lajeja, meillä mm.esikoinen soittaakin viulua, omasta tahdostaan ja saa lopettaa jos kyllästyy). Jos en saa oman alani töitä niin minulle olisi täysin ok tehdä töitä esim. tehtaan liukuhihnalla, siivota porraskäytäviä tai työskennellä Lidlin kassalla. Kassatyöstä voisin jopa tykätäkin. Mutta teidän I-luokan ihmisten elämässä moni näistä asioista ei tule kuuloonkaan, myöskään lastenne elämässä. Ilmeisesti. Meille on hyvä juttu jos vaikka lapsistamme tulisi se suvun ensimmäinen akateeminen, mutta ei haittaa vaikka hän valitseekin ihan vaan lähihoitaja-ammatin tai autonrassaajan. Pääasia että voidaan hyvin ja ollaan onnellisia ja pärjätään omillamme ja tehdään sitä mistä pidetään. Ei tarvi esittää, pingottaa ja pönkittää imagoaan. Voi ihan vaan olla oma itsensä. Vaikka ne työhaalarit päällään.



Mutta mitä tapahtuu jos ykkösluokan statustietoisten vanhempien lapsi ei tahdokaan lukioon vaan amikseen? Ja tulee raskaaksi 19v eikä vanhemmat onnistu taivuttelemaan aborttiin? Tai jos ei tahdokaan enää jatkaa sitä taitoluistelua/pianonsoittoa tai jos väsyy tästä kaikesta missä pitää olla niin hyvä?



Saa vastailla ja puolustella nyt, nämä on asioita joita en minä tällä II-luokan leimallani ymmärrä.



t. ihan vaan tavallinen nainen joka elää ihan vaan tavallista elämää

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaivaavan, hillitön viesti!

oli luokka mikä oli, kyllä opiskelu aina sivistää ja antaa perspektiiviä elämään ja toimiin

Vierailija
2/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tule sitten paljoa väärinkäsityksiä joita joutuisin heti alkuunsa oikomaan ;)



En tiedä vaivaako niinkään, ihmetyttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tällainen

mulkkuja löytyy kaikista luokista

pääasia, että on itse tyytyväinen omaan elämäänsä ja "statukseensa"

Vierailija
4/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kankkuusi ihan itte...



Omien havaintojen mukaan ihmiset, joilla on vähemmän koulutusta, ovat juuri niitä, jotka tekevät mieluusti pesäeroa "ykkösluokan" ja "kakkosluokan" välille. Minustakin duunarilapsesta tuli kertaheitolla ykkösluokkaa ja liikaa lukenut, kun opiskelijatalon kaljakuppilassa kieltäydyin yhden ei-opiskelevan kantapeikon tanssiinkutsusta. Sillä ei ollut merkitystä, että kieltäydyin, koska tyyppi oli ottanut noin 10 kaljaa liikaa. Taustalla oli nimen omaan se, että minä olin opiskellut liikaa. Äänekäs analyysi irtosi ilmoille välittömästi.

Vierailija
5/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja notkeakin olen!



Lisää kommentteja liittyen ap viestiini? Jaksoiko kukaan muu lukea sitä?



ap

Vierailija
6/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta sinä olet sivistynyt ihminen eikä siihen vaikuta koulutus. Itse varmasti kuulun siihen ns.ylempään luokkaan, josta kirjoitat. Meitä kaikkia ihmisiä on moneksi eikä sivistys tule koulusta...ainakaan sydämen sivistys. Eniten toivon lapsilleni, että heistä tulisi onnellisia ja pärjääviä. Toivoisin, että voisin osata kohdella heitä "oikein" ja tehdä heistä vahvoja. Elämä on valintoja ja jos lapseni haluaa vauvan 19 vuotiaana asia menee sitten niin. Jos hän tulisi raskaaksi eikä isää missään, koulut kesken yms. varmasti ensin olisin järkyttynyt ja sitten miettisin yhdessä hänen kanssaan kuinka selviämme ja varmasti tukisin ja auttaisin.



Haluan uskoa, että vanhemmat haluavat aina lapsilleen parasta. Joskus ihmisten on vain vaikea ymmärtää ettei oma paras ole se lapsen tie. Tottakai vanhempien tausta, koulutus yms. vaikuttavat kasvatukseen ja paiotuksiin, arvostuksiin yms., mutta eivät ne tee parempaa ihmistä.



En tunne ylemmyyttä lastenhoitajia kohtaan...joskus alemmuutta, kun he osaavat lapset niin hyvin pukea ja meille menee kotona ihan pyllylleen:))



Minusta olet tosiaankin sivistynyt ihminen etkä nimittele ja hauku täällä toisia kuten valitettavasti näissä aloituksissa on nykyisin usein. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Siinä oli ajattelemisen aihetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen kuin aloitin palstailun täällä.



ap

Vierailija
8/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

toivoinkin että olisi ajattelemisen aihetta, ihan äiteinä. Ja keskustelemisen aiheita. Ajattelin etten ehkä itse vain ymmärrä.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä kirjoitustaidoistasi voin päätellä olisit voinut kouluttautua vaikka korkemminkin. En sitten tiedä miten hyvin noita asioita voi yleistää, vaikka kyllä itsekin olen törmännyt sellaiseen. Eli tarkoitan, että asiaa pitäisi tutkia ja tutkimuksia asiaan liittyen pitäisi etsiä. Aiheesta voisi olla muuten ihan oikeastikin jonkunlaista tutkimusta, joissa voi olla myös haastatteluja asiaan liittyen.



Itse sanoisin, että nykyisin raja-aidat ovat häilyvämpiä. Duunarin lapsilla on mahdollisuus korkeakoulutukseen (esim. mä) ja en tiedä onko se amiskaan akateemisten lapsille niin kamala paikka.

Vierailija
10/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkäs sille teet, jos unelma-ammattisi valmistutaan siellä? Minulla ei ole lukupäätä mutta käytännön hommat ovatkin sitten toinen juttu. Vapaa-ajallani luen paljonkin, tällä hetkellä tutkin erään maan kulttuuria perinpohjaisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä kuulunko ylempään sosiaaliluokkaan tässä kotihoidontuella taiteillessa, mutta on minulla korkeakoulututkinto. Minulle oli lapsesta asti selvää, että lukioon mars ja kotiin piti koulusta toimittaa kohtalainen todistus. Luulen kuitenkin, että pointti oli se, että se oli mahdollista ja huonompi olisi ollut laiskuutta.

Meidän lapset käyvät muskarissa/ soittotunnilla, koska ovat itse osoittaneet mielenkiintoa moiseen. Saavat käydä niin kauan kuin huvittaa, mutta hetkittäisissä 'mä en viiti' puuskista yritän patistella harrastuksen pariin. Jos ei oikeasti nappaa, niin saa olla nappaamatta. Jos tulee raskaaksi 19v:nä niin tulee. Toivoisin kuitenkin, että ei tulisi paitsi jos lapsi oli suunniteltu ja suhde tulevaan isään jotain muuta kuin yhden viikonlopun ihastus. Muutoin toivon, että lapset löytävät oman tapansa elää ja hommaavat sellaisen ammatin, että siinä työssä viihtyvät. Ammatti on hommattava ja koulut käytävä niin hyvin kuin mahdollista. Tällä en tarkoita kauheaa pingoittamista ja burn outtia 12v:nä vaan sitä, että tekee minkä pystyy eikä pistä leikiksi. Elämälle pitää kuitenkin aina olla aikaa.

Ja ei, en koe olevani parempi kuin joku muu pelkän ammatin tai koulutuksen perusteella. Toki joskus arvostelen toisten tekemiä valintoja kuten, että miksi niitä lapsia pitää tehdä jos niiden kanssa ei halua olla jne.

Eikohän ihmisiä ole moneen junaan koulutuksesta huolimatta. Minä olen joskus kummastellut duunarituttua, joka kieltää lapsiltaan koulutuksen vaikka halua olisi lapsella ollut.

Vierailija
12/12 |
12.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma kokemus on, että kaikista sosiaaliluokista löytyy kaikenlaisia ihmisiä, snobeja on alemmissakin sosiaaliluokissa. Pahimpia ovat ihmiset, jotka kuvittelevat, että heitä pidemmälle koulutetut väheksyvät heitä, vaikka todellisuudessa taustalla on oma kateus. Yritän aktiivisesti olla luokittelematta ihmisiä ammattien perusteella, vaikka monet ystävistäni ovatkin korkeakoulun käyneitä. Enemmän ehkä on merkitystä sillä, että ihmisellä on jotain koulutusta. Itse en ymmärrä esim siivoojien ja laitosapulaisten työn väheksymistä enkä näkisi ollenkaan pahana, jos tyttäreni valitsisi miehekseen perusduunarin.



Onneksi tämä sosiaaliluokkiin jaottelu vähenee sukupolvi sukupolvelta, ajatelkaapa omia vanhempianne.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän kolme