Kumpi kuolema läheisille parempi?

Eli jos joskus tekee mieli tehdä itsemurha, niin olisiko se parempi naamioida onnettomuudeksi? En haluaisi tuottaa läheisilleni sen enempää tuskaa, mutta jos vain olisi pakko kuolla.

ketjussa? Takana 5 vuotta terapiaa jne.?

Mieluummin kunnon selitys siitä, miksi haluaa lopettaa henkensä ja anteeksipyynnöt samassa.

älä ainakaan naamioi onnettomuuttasi niin, että siihen liittyy joku muu henkilö!

ketjussa? Takana 5 vuotta terapiaa jne.?

taidan hengata liikaa tällä palstalla.

ketjussa? Takana 5 vuotta terapiaa jne.?

taidan hengata liikaa tällä palstalla.

joka tuolla on juuri nyt kun muuten on hiljaista.

Onko sulle esim. tehty mitään turvapaikka-juttuja?

Onko sulle esim. tehty mitään turvapaikka-juttuja?

vuoden kävin juttelemassa psykiatrin kanssa, toisen psykologin kanssa, muutaman kerran kävin EMDR- terapiassa mutta en muista miksi lopetin sen, sitten nyt on menossa kolmas vuosi kognitiivista terapiaa. Jos tarkoitat turvapaikkajutulla sellaisia paikkoja, mitä ajatellaan ahdistuksessa, niin joskus niitä tuli itsestään mieleen, esim. sellainen metsä. Mokailen vaan itse niin paljon, että kaikki menee koko ajan pieleen.

ajatteletkohan sinä todella nyt läheisiäsi kun mietit tuollaista? Lueppas tuo tekstisi uudestaan ja mietippä hetki...tee elämästäsi elämisen arvoista! Mene vaikka vapaaehtoistyöhön jossa näet ihmisiä joilla todella on asiat kurjasti ja juttele heidän kanssaan. Kenenkään ei ole pakko kuolla ennen kuin on todella sen aika. Jos todella välität läheisistäsi unohda tuollaiset ajatukset ja keskity hyviin asioihin elämässäsi. Puhu ammattilaiselle tai jollekin joka on sinulle tärkeä...Itsemurha ei ole mikään ongelmanratkaisu keino, kenellekkään! Se on ongelmien pakenemista, kohtaa ne sen sijaan! Näistä on ainakin minulle ollut apua.

Jos tarkoitat turvapaikkajutulla sellaisia paikkoja, mitä ajatellaan ahdistuksessa, niin joskus niitä tuli itsestään mieleen, esim. sellainen metsä.

tehnyt systemaattisesti? Minulla myös persoonallisuushäiriö ja epävakaan piirteitä ollut. Turvapaikka-harjoitus oli hirmu tärkeä.

Puhut niin eri tason ongelmista mikä on tietysti ihan luonnollista koska et ole itse ollut epävakaa.

ajatteletkohan sinä todella nyt läheisiäsi kun mietit tuollaista? Lueppas tuo tekstisi uudestaan ja mietippä hetki...tee elämästäsi elämisen arvoista! Mene vaikka vapaaehtoistyöhön jossa näet ihmisiä joilla todella on asiat kurjasti ja juttele heidän kanssaan. Kenenkään ei ole pakko kuolla ennen kuin on todella sen aika. Jos todella välität läheisistäsi unohda tuollaiset ajatukset ja keskity hyviin asioihin elämässäsi. Puhu ammattilaiselle tai jollekin joka on sinulle tärkeä...Itsemurha ei ole mikään ongelmanratkaisu keino, kenellekkään! Se on ongelmien pakenemista, kohtaa ne sen sijaan! Näistä on ainakin minulle ollut apua.

minä usein ajattelenkin, että verrattuna johonkin Intian slummilapsiin niin onhan minulla asiat hyvin, ja esim. usein vettä juodessa ajattelen, että pitäisi olla kiitollinen siitä, että vettä on, ja olenkin, mutta nyt kun pelkään, että minulla on HIV, niin en minä sen kanssa voisi elää. Aivan liian vaikeaa. Eikä minun perhe loppujen lopuksi sen kanssa joutuisi elämään, ja heillekin tulisi paljon vaikeuksia, jos minulla se olisi. Joten kyllä siinä tapauksessa haluaisin tappaa itseni. Monesti lehdessä on juttuja kuolleista, joiden perhe sanoo, että ne kuoli tehdessään sitä mitä rakastivat, joten kai se jotain lohtua tuo, jos lapsi on kuollut tuollaisessa tilanteessa, kuin tappanut itse itsensä.

on aikoinaan tappanut itsensä. Vielä melkein 30 vuoden jälkeen mieheni aina välillä itkee asiaa. Erityisesti kun lapsemme syntyi, asia nousi jälleen pintaan. Kuinka hän olisi halunnut esitellä lapsemme isälleen ja jakaa kaiken tämän. Itsemurha on itsekkäin tietämäni teko, ihan sama miltä sen naamioi näyttämään...

sen verran monta kertaa olen ystävää lohduttanut kun heidän läheisensä on tehnyt itsemurhan eikä se kertaakaan ole heidän mielestään ollut ainoa ratkaisua...Voimia kuitenkin sinulle

Kannattaisi käydä ennenkuin miettii itsemurhaa. Jos sulla ei olekaan mitään, pelkäät turhaan.

eikä se kertaakaan ole heidän mielestään ollut ainoa ratkaisua

tehnyt systemaattisesti? Minulla myös persoonallisuushäiriö ja epävakaan piirteitä ollut. Turvapaikka-harjoitus oli hirmu tärkeä.

muista tehneeni tuollaista terapeutilla.

Niin, hiv näkyy vasta 3 kk päästä tilanteesta, joten en vielä tiedä, onko minulla sitä. Ajattelin vain, että minun pitäisi kehittää siihen mennessä joku tarina, että jos minulla onkin se, kuolemani ei vaikuta itsemurhalta. En nyt mitään vinkkejä kysele, oletan vain, että tapaturmainen kuolema tuntuu kuitenkin paremmalta.

läheisen kuolema on 100% suru,

itsemurha 110% suru(jos sellaista onkaan).

Läheisen kuolema on AINA tuskaa, itsemurha vaan jättää ne lukemattomat kysymykset jälkeensä.

Minun läheiseni yritti juuri itsemurhaa ja jo sen yrityksen takia me kaikki läheiset olemme aivan lamaantuneita ja onnettomia. Yritän tehdä mitä vaan, että saan oman läheiseni tajuamaan, että hänen kannattaa elää.

ei siinä paljoo muita ajattele... vain sitä, että kaikilla olisi parempi olla ilman minua... vaikka olenkin mokaillut niin ystäväni ja vanhempani rakastavat minua silti...



voimia sulle. kyllä se siitä... älä tuota surua läheisillesi, siitä ei tule pääsemään koskaan yli.



Olisiko parempi puhua jollekkin kuka tuntee sinut paremmin?? itselläni se ainakin helpotti...

pershärössä? Mulla oli ensinnäkin se että olin sellasessa mielettömässä itsenipartamiskierteessä. Se meni niin että koin ahdistavia huonommuuden tunteita -> päätin muuttaa itseni -> voin heti paremmin -> tein suunnitelman -> toteutin suunnitelmaa -> hämmästyksekseni voin entistä huonommin -> masennuin, ahdistuin -> päätin muuttaa itseni -> voin heti paremmin -> tein suunnitelman jne.



Jos tein jonkun asian eikä mulla ollut sille paikkaa "suunnitelmassa", se oli heti ihan arvotonta. Muistan vielä kuin eilisen päivän kun ekan kerran vaan yksinkertaisesti silitin verhot ilman että se oli osa suunnitelmaani muuttua paremmaksi ihmiseksi. Se oli niin pelottavaa, että sain vatsani kipeäksi!



t. tuo yksi pershäiröinen, nyt jo melko ok