Tässäkö meidän liitto oli :(
Mieheni petti minua, mutta päätimme siitä huolimatta jatkaa yhdessä, mutta nyt tuntuu, että elämältä meni uudestaan kokonaan pohja kun tuo miehen "hoito" ilmotti olevansa raskaana ja ainakin väitti, että mieheni ois tuon lapsen isä.
Meillä on kolme lasta ja neljäs tulossa. Onko enää mitään järkeä jatkaa tätä liittoa? Voiko tämä koskaan toimia ja pettämisestä päästä jotenkin yli?
Kommentit (158)
Parisuhdeterapiassa käymme jo tuon pettämisen (pettämisestä aikaa 4kk) takia. En tosiaan vielä olis välttämättä valmis heittämään hanskoja tiskiin, mutta jos tuo nainen on oikeasti raskaana ja lapsi on mieheni niin voiko sellaisen kanssa oppia elämään? En siis hyväksy sitäkään, ettei mies tapaisi lastaan ollenkaan. Tää kaikki olis paljon helpompaa, jos en kaikesta huolimatta rakastais miestäni...
ap
jossa lapsilla on saman ikäinen sisarpuoli nuorimmaisen kanssa. Eli liitto rakoili ja mies toisessa suhteessa josta lapsi sai alkunsa mutta palasikin oman vaimonsa luokse joka oli jo raskaana.
Hyvin on oma liitto kestänyt vuosia ja sisarpuoli on mukana kuvioissa.
on oli naimisissa tai ei. Elarit tulee sitte teidän perheelle maksuun. Onha toi helvetin paska tilanne, että yhden ainoan hairahduksen takia saatte maksaa vuosia elareita yms. Plus että lapsi tarvitsee isää, ja se hairahdus saattoi maksaa myös sen, että ette tee enää yhteistä lasta. Henk. koht. pistäisin miehen pihalle.
Varsinkaan, kun ette voi olla varmoja miehen isyydestä. Jos haluat, että teidän lapsilla on isä ja että perheenne pysyy koossa, et luovuta vielä. Odotatte isyystestin tulosta lapsen synnyttyä ja jos miehesi isä, opettelette elämään asian kanssa. Toki isyyteen kannattaa alkaa valmistautua jo ennen testiä... Helppoa ei tule olemaan, jos miehesi lapsen isä, mutta se ei ole tuon lapsen vika eikä elämän ole tarkoitus aina ollakaan helppoa. Lapsi on kuitenkin teidän lastenne veli tai sisko. Miksi tuo muuten nainen ilmoitti raskaudesta vasta nyt?
koska ei ollut itsekään tajunnut sitä paljon aiemmin. Toisaalta tämä laittaa miettimään puhuuko tuo nainen totta, mutta ei tässä nyt voi juuri muuta kun odottaa ja valmistautua varuilta siihen, jos mieheni on lapsen isä.
ap
Varsinkaan, kun ette voi olla varmoja miehen isyydestä. Jos haluat, että teidän lapsilla on isä ja että perheenne pysyy koossa, et luovuta vielä. Odotatte isyystestin tulosta lapsen synnyttyä ja jos miehesi isä, opettelette elämään asian kanssa. Toki isyyteen kannattaa alkaa valmistautua jo ennen testiä... Helppoa ei tule olemaan, jos miehesi lapsen isä, mutta se ei ole tuon lapsen vika eikä elämän ole tarkoitus aina ollakaan helppoa. Lapsi on kuitenkin teidän lastenne veli tai sisko. Miksi tuo muuten nainen ilmoitti raskaudesta vasta nyt?
siis ihan vakavasti, elämä on elämää!
jos miehessäsi ei ole "muuta vikaa" eli ei väkivaltaa, rikoksia ym. ym. ja haluat elää hnen kanssaan niin paina villasella tapahtunut. oikeesti. yhden yön pano ei merkitse kellekään mitään. sattu vaan huono tuuri jos muija paksuna.
(vaikka tuskin oikeesti on, tai ainakaan miehesi lapsen isä)
mua korpeaisi tilanne varmaan niin paljon, että laittaisin ukon pihalle. Siinäpähän maksaisi elareita neljästä lapsesta mulle ja yhdestä sille toiselle.
Vaikka pysyisitte yhdessä, niin kyllä silti se elareiden maksu varmaan tulee aiheuttamaan aika monta riitaa. Lomille ei ole varaa lähteä kun ylimääräinen menee ukon syrjähypyn seurauksen maksuun, ja sitä maksamista kestää vuosikausia. Lisäksi lapsi saattaa lomilla pyöriä teidän mukana ja mies tapaa tätä yhtä lastaan seuraavat parikymmentä vuotta säännöllisesti ja se aika on pois teidän omilta lapsiltanne. Mieti asiaa.
se vielä ole varmaa, että mies on lapsen isä. Paljonko ne elatusmaksut muuten on? Jotain 150 e kuussa? Ei se nyt niin kauheasti ole.
En katseli tuollaista miestä. Petturi ei ole sitoutunut perheeseensä eikä sinuun.
tarvitse juuri nyt päättää pistätkö miehen pihalle vai ei. Kuten joku tuossa sanoikin niin se on vain elämää -älä päätä vielä mitään; menkää pariterapiaan ja puhukaa, puhukaa, puhukaa. Miettikää mitä haluatte tulevaisuudelta kumpikin.
Ystäväni päätti jatkaa miehensä kanssa ja isyystesti sitten paljasti, että kaksoset olivat ystäväni miehen. Ystävälläni oli ennestään miehensä kanssa kolme lasta. Tuo vauva oli heillä säännöllisesti ja sit kun kaksoset oli melkeen vuoden niin äiti päätti, ettei enää jaksakaan hoitaa lapsiaan ja kaksoset jäivät kokonaan ystävälleni ja hänen miehelle. Tuon jälkeen kaksoset eivät oo äitiään nähnyt, ei halua tavata lapsiaan, asuu 500km päässä ystävästäni ja hänen perheestä.
Liittonne voi vielä toimia, mutta töitä se vaatii.
Itse pistäisin miehen välittömästi pihalle. Mitä jos sama "virhe" olisi tapahtunut sinulle? Olisit pettänyt miestäsi ja tullut siitä kerrasta vahingossa raskaaksi. Miten miehesi suhtautuisi siihen että sinulla onkin yhtäkkiä uusi lapsi toisen miehen kanssa? Jäisikö siihen vai lähtisikö kävelemään?
Odottakaa tulokset ja jos miehesi on isä niin miettikää sitten. Minusta tuo on kyllä outoa, että noin myöhään ilmottaa raskaudesta, ettei vaan yrittäis huijata?
En vaan ole niin jalo, että pystyisin syrjähypyn hedelmää näkemään silmissäni, vaikka viaton lapsi onkin alkuperäänsä. Yleisesti pettämisen kanssa voisin vielä elää, mutta en sen, että miehellä olisi lapsi jonkun muun kanssa tuon tuloksena.
Ja olen uusperheen äiti. Miehellä edellisestä liitosta lapsia, jotka hyväksyn täysin. Tuollainen tilanne olisi vaan jo liikaa.
Elarin määrä riippuu vanhempien tuloista ja menoista. Siinä huomioidaan kaikki ihan vesilaskuun suuruudesta huollettavien lasten määrään asti. Katso vaikka OM:n suositus elareista.
Jos nainen on esim. kaksi vuotta hoitovapaalla ja sitten pienipalkkaisessa työssä, niin riittää isällä maksamista... Nykyiset lapset tosin pienentävät mukavasti elarin määrää. Tosin jos tulee ero vaimostakin, niin ei käy miestä kateeksi, mutta itsepä on soppansa keittänyt...
se vielä ole varmaa, että mies on lapsen isä. Paljonko ne elatusmaksut muuten on? Jotain 150 e kuussa? Ei se nyt niin kauheasti ole.
Meillä oli kolme lasta mieheni kanssa, nuorin alta vuoden.
Miehen (mukamas kertapano, tiedä sitä sitten) tuli raskaaksi. Nainen oli miehen työsuhderomanssi.
Minä otin lapset ja lähdin talostamme vuokra-asuntoon.
Enkä ole päätöstäni kertaakaan katunut. Mies on sen jälkeen ruinuttanut minua takaisin monta ketaa, en onneksi ikinä mennyt. Nyt minulla uusi suhde, joka alusta asti ollut tasapainoisempi ja kaikinpuolin parempi.
Miehelläkin uus nainen jo, tosin ei tämä joka syrjähypystä lapsen sai. En tiedä, onko mies tekemisissä tämän syrjähyppylapsen kanssa, epäilen, että ei, koska ei meidänkään yhteisten lasten seura ex-miestä juuri kiinnosta.
Ja voishan sille naiselle vilauttaaa sellaistakin vaihtoehtoa, että isä haluaa laajan tapaamisoikeuden ja 0 €:n elarin sen vuoksi, joten voi olla, että naisen into isyyden vahvistamiseen katoaa. Saa nimittäin Kelata sen minimielarin (n. 130 €), eikä tartte tapella tapaamisista yms., jos isyyttä ei vahvisteta.
Isyyden voi muuten testauttaa epävirallisestikin. Ja jos se testi osoittaa miehen isäksi, niiin vasta sitten tehdä lastenvalvojan kautta virallinen testi.
vähän ihmetyttää sekin et miks ylipäätään kertoa. Meinasko tää "hoito" et sun mies jättää sut ja perustaa perheen hänen kanssaan :( Itse en varmaan kertoisi kenellekään jos olisin tullut tuollaisessa tilanteessa raskaaksi. Edes lapselle, ihan kamalaa saada tietää saaneensa alkunsa pettämisen seurauksena ja aiheuttaneensa yhden perheen rikkoutumisen.
Ei varmaan kannata vielä tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen, ellet ole varma ettet halua enää jatkaa. Aika näyttää pystyykö tuosta pääsemään yli. Jos tuo lapsitosiaan on tulossa ja miehesi on isä, niin pitää myös miettiä miten asia halutaan jatkossa hoitaa. Olla osana lapsen elämää vaiko ei
Odottakaa tulokset ja jos miehesi on isä niin miettikää sitten. Minusta tuo on kyllä outoa, että noin myöhään ilmottaa raskaudesta, ettei vaan yrittäis huijata?
Harmi vaan, ettei täällä av:lla monikaan ymmärrä, että joku voi oikeasti antaa pettämisen anteeksi ja kohdella siitä sikiänyttä lasta tasavertaisesti. Rehellisesti on pakko sanoa, etten itse ehkä siihen kykenisi, mutta tiedän erään ihmisen, joka on näin kyennyt tekemään, nostan hattua hälle ja myös ap:lle.
Ihan ensin kommentoin eräiden viesteihin, etten minä ole väittänyt, että tämä toinen nainen olisi syypää pettämiseen. Tiedän, että se oli mieheni virhe, mutta syyt pettämiseen on selvillä ja tiedän, ettei niin tule tapahtumaan toiste.
Päätimme mieheni kanssa, että jos isyystestin mukaan mieheni on lapsen isä niin haemme huoltajuutta tai sitten vähintään osallistumme tämän lapsen elämään, myöhemmin mietitään miten. Olen tuon toisen naisen muutamia kertoja nähnyt kun on tullut käymään meillä ja jotenkin kyllä vaikuttaa siltä, että hänellä on elämänhallinta hukassa enkä tarkoita mustamaalata, mutta puhui meille, että hällä on mm. vuokra rästissä ja uhkaa ilmeisesti häätö ja raskauteen ja mieheni mahdolliseen isyyteen vedoten yritti saada miestä maksamaan jo nyt.
Jos jollain on vinkkejä, että miten kertoa tästä lapsille, niin niistä olisin kiitollinen, siis kaiken varalta, jos mieheni on lapsen isä. Vanhin lapsemme on eskarilainen.
Nyt kuitenkin ennen isyystestiä ja vauvan syntymää keskitymme saamaan liittomme kuntoon ja suljemme tämän asian taka-alalle. Parempi kaikkien kannalta, mitä toimivampi meidän liitto on kun oma vauvamme (minun laskettu aika on jo kuukauden päästä) ja miehen mahdollinen vauva syntyy kesällä.
Ja vielä näille, joiden mielestä mieheni ei tarvis (olettaen, että on lapsen isä) niin maksaa kun elarit, mutta ei tavata, niin mitä pahaa se vielä syntymätön lapsi on tehnyt, jotta ansaitsisi isättömän elämän? Järjellä tämä on helppo ajatella, mutta tunteet on aika ristiriitaiset ja eniten mietityttää, että miten sitä osaa syrjähypystä alkunsa saaneeseen lapseen suhtautua niin, ettei vieritä hänen niskoille omaa pahaa oloaan. Onneks vauvan syntymään on vielä aikaa ja ehditään käydä parisuhdeterapiassa, niin jos sitä kautta sit ois oma mielikin parempi ja liittomme paremmalla pohjalla kun vauva syntynyt ja jos käy niin, että mieheni on oikeasti isä.
tämä maailma olisi taatusti parempi paikka meille kaikille jos sinunkaltaisiasi ihmisiä olisi enemmän. Toivon sinulle mukavaa loppuraskautta ja uskon että mahdollinen "vieras" lapsikin varmasti löytää sijan sydämessäsi ja teidän perheessä kun on sen aika.
Itselläni olisi varmasti vaikeuksia oppia elämään asian kanssa, mutta jos tahtoa on jatkaa, niin suosittelisin jotain pariterapiaa tms. Mahdollisesti pieni aikalisä auttaisi?