Tahattomasti lapsettomat tarvitsevat henkistä tukea

"Tahattomasti lapsettomat tarvitsevat henkistä tukea



Hedelmättömyyttä hoidetaan lääketieteen keinoin, mutta lapsettomuus ei kuitenkaan tunnu ensisijaisesti fyysisenä kipuna ruumiissa. Sen vaikutuksen tuntuvat ja näkyvät ennen kaikkea elämän psyykkisellä ja sosiaalisella puolella: epäonnistumisen ja huonommuudentunteina, ystävistä ja sukulaisista eristäytymisenä, masennuksena, elämän tarkoituksen kadottamisena.



Lasten saamista pidetään itsestäänselvyytenä. Jo pienestä pitäen olemme oppineet ajattelemaan, että meistä kaikista tulee joskus äitejä tai isiä.



Aikuiseksi kasvaessamme omaksumme myös vallitsevan ajatustavan, että voimme muka hallita omaa elämäämme. Monen asian toteutumisen katsotaan olevan vain tahdosta ja yrittämisestä kiinni. Ei ihme, että yleisesti puhutaan ”lasten tekemisestä”! Seksuaalikasvatuksessa nuoria kehotetaan käyttämään ehkäisyä ja varomaan ei-toivottuja raskauksia. Hedelmättömyydestä ei puhuta, vaikka se tulee olemaan monen ongelma aikuisiässä.



Lapsettomuus järkyttää elämää sen perusteita myöten. Lapseen ja perhe-elämään on yhteiskunnassamme ladattu paljon merkityssisältöä, ja koko elämänsuunnitelmamme voi rakentua lasten ja perheen varaan. Kaikkialla maailmassa lasten synnyttämistä ja kasvattamista pidetään elämän keskeisenä tarkoituksena.



Lasten saamista pidetään usein myös aikuisuuden mittapuuna. Lapsettomien oletetaan olevan itsekkäitä ja vastuuntunnottomia kansalaisia, joiden elämän tärkeimpiä asioita ovat nautiskelu ja vapaudenhalu.



Lapsettomuuden surutyön vaiheet:



*



Shokki

*



Kieltäminen

*



Viha ja kateus

*



Syyllisyydentunne

*



Masennus

*



Luopuminen ja suru

*



Elämän eheytyminen"



Nämä joulukorteista kilahtelevat ovat selvästi lapsettomuuskriisin vaiheessa viha ja kateus :( Toivotan teille voimia käsitellä vaikeaa asiaa! Jonain päivänä näette taas selvemmin ja elämänne ei pyöri vaan oman navan ympärillä.



http://www.simpukka-yhdistys.fi/



nimim. been there done that