Mikä on ihanteellisin ja ideaali ikä hankkia ensimmäinen lapsi

20-25v itsellä kolmas tulossa ja 30v, harmillista että venyi viimenen näin pitkälle, nuorempana jaksaa paremmin ja raskausajat sujui ongelmitta, nyt reistaa selkä ja lonkat, enemmän vaivoja ja puhti helposti pois, nuorempana jaksoin huomattavasti paremmin! ensimmäiseni sain 21v ja toisen 25v.

on opiskelut opiskeltu ja järkeä jo jonkin verran päässä ja töissäkin on ehtinyt ehkä jo piipahtaa. Kuitenkin on vielä nuori.

koska riippuu myös elämäntilanteesta ja milloin esim. puoliso löytyy.

mikä itse kullekin sopii. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa ikää, joka sopisi kaikille. Ei kannata miettiä muiden elämää ja asioita liikaa, vaan elää omaa elämäänsä!

Jaksoi sen kanssa leikkiä ja touhuta. Yöheräilyt ei tuntuneet missään. Nyt on ihanaa kun lapsi on yläastelainen, ja itsellä on hyvässä muistissa tuon ikästen jutut. Lisäksi esikoisesta on iso apu kotonakin pikkusisarusten kanssa!

lasten hankinta pitäs alottaa alle 25v. Se on ensinnäki biologisesti luonnollisin ikä (siis siinä 20-25v) ja äitiyteen solahtaa helpommin. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä kaavoihin kangistuneempi ihminen yleensä on ja sitä suurempi mullistus se lapsi on. Ja mitä vanhempi nainen, sitä vanhemmat munasolut, heikommat mahdollisuudet hedelmöittyä jne.



Omat ekat lapset olen pukannut maailmaan alle 25v ja nyt kolmikymppisenä raskaana oleminen tuntuu paljon suuremmalta mullistukselta ja raskaammalta hommalta ku sillon nuorempana.

Yleensä tuossa vaiheessa on jo opiskelut ohitse tai ainakin loppusuoralla ja työkokemustakin on jonkin verran. Tietysti se kumppanikin pitäisi olla katsottuna. Kaksvitonen ei kuitenkaan ole enää mikään nuori eli pahimmat hömpötykset pitäisi olla jo hömpsötelty. Kuitenkin on vielä aika nuori, hedelmällisyys pitäisi olla kunnossa ja lapsi saisi nuoret vireät vanhemmat.

ja ne olemassa olevat lapsethan ei vaikuta ollenkaan siihen raskauden rankemmaksi kokemiseen vanhempana? :D

Ehtii kypsyä aikuiseksi, toisaalta ei ole vielä ikäloppu, kun esikoinen (ja mahd. myöhemmät lapset) kasvaa, ehtii hankkia vielä vaikka kuinka monta lasta myöhemminkin.



Itse olen jälkikäteen ajatellut, että opiskeluaikana olisi ollut fiksua hankkia lapsia. Silloin on muutenkin niin tottunut köyhään elämään, että se ei häiritse. Uraa ehtii sitten tehdä myöhemmin.



t. 29-vuotiaana esikoisen saanut

se oli 22v ja muista en tiedä. Tilanteita on erilaisia niin kuin on myös ihmisiä. Eri ihmiset reagoivat eri tilanteissa eri lailla ja toiset ottavat raskaammin tietyt asiat kuin toiset.

Mun mielestä ei voi sanoa parasta ikää tai ikähaarukkaa (tai no se voidaan noin ympäripyöreästi nimetä, siitä kun hedelmällinen ikä alkaa siihen kun se loppuu) koska aina on niitä, jotka "mahtuvat tilastoiden ulkopuolellekkin"

Opiskelut takana ja ok-palkkainen vakityöpaikka, josta helppoa jäädä pitkälle hoitovapaalle.

ei ole mitään ihanteelista ikää...se on jokaisesta itsestään kiinni..ite sain 18vuotiaana ensimmäisen lapsen,nyt lapsia3..ja tämä riittää..lapset nyt 7, 4 ja 1,5vuotta..tos välis opiskelin ammatin ku jäi se väliin ku nuorena alotin lapsen teon...mut nyt se on:)

Perustelut: On ehtinyt opiskella itselleen ammatin ja viettää muutaman vuoden aikuiselämää ennen lapsen tuloa. Pidän itseänikin siis varsin nuorena ensisynnyttäjänä.



Yli 33-v en esikoisen tekoa mielellään lykkäisi, sillä jos tarkoituksena on saada 2-3 lasta sopivilla ikäeroilla, niin alkaa tulla ikä vastaan. Liian monta tuttavaa saan nyt seurata kun he (nyt yli 35v) yrittävät saada lasta, ja tulosta ei kuulu :(

ja se sopi minulle. :) Mutta sitten taas jollekin muulle ei. Olenkin sitä mieltä että se riippuuu ihan ihmisestä. :)