Millähän me päästäisiin tutista eroon? 1v8kk

kuin ottamalla pois ja kestämällä porut. Jos kuvittelet, että lapsi sen sinulle hyvillä mielin antaa jollakin vippaskonstilla niin olet hakoteillä.

Voithan tehdä niin, että ensin sitä ei tule enää päivällä ja parin viikon päästä ei tule yölläkään. Lapsi itkee asiaa pari päivää ja tottuu sitten. Muistat vain olla päättäväinen, kun tutti on poissa, se kanssa on poissa - muuten lapsi tietää, että tutti tulee, kun tarpeeksi kovaa huutaa.

pari päivää menee korkeintaan "vieroitusoireissa".

Sitten elämänne helpottuu kun ei tarvi yölläkään heräillä sen tutin takia.

olen molemmilta vaan ottanut sen tutin pois. Molemmat oli todellisia tuttifaneja mutta kumpikaan ei lopulta reagoineet oikeastaan mitenkään tutin katoamiseen.

Ensin hävität kaikki varatutit ja varatutin varatutit. Kun on jäljellä vain se yksi, niin napsaat palan tutin kärjestä irti saksilla.



Kun tutti on rikki, niin lapsi saa siitä edelleen lohtua, esim. pitämällä sitä kädessä, mutta suussa sitä ei viitsi pitää, kun tuntuu niin omituiselta.



Jos ei heti auta, niin saksit kohta jo isomman palan pois...



Näin meillä sujui homma itkutta eli kun huusi tuttia, niin sai tuon risan sitten...viikon jaksoi pidellä tuttia kädessä ja sitten se jäi.



Muut tutit voi lahjoittaa ulos vaikka pupuvauvoille.



Kuopuksella päästiin helposti eroon tuttipullosta, kun pääsi itse kauppaan valitsemaan ison tytön mukia. Ostettiin prinsessamuki, jossa hienot kiemuraiset pillit ja sen jälkeen ei enää tuttipulloa kysellyt.

...monesti vanhemmat ovat näissä tuttiasioissa ja muissa enemmän kiinni kuin lapset. Eli pelätään turhaan luopua jostain "muka elämää helpottavasta" asiasta.



On suuri kynnys, kun sitten ei ole enää perheessä sitä vauvaa.



Tosiaan, monesti nämä sujuvat oikein helposti...me vanhemmat pelätään muutoksia ihan turhaan.

Joo mä varmaan pelkään vähän turhaankin, kun lapsi vähänkin väsyneenä tms alkaa etsiä tuttia ja tulee ihan hirveä itku jos sanon päättäväisesti että tutti on nyt pesussa, sitä ei saa. Itkee ja huutaa sen perään. Sillä pelkään.. Ja mietin, tuleeko itsestään semmoinen vaihe, jolloin tutti ei niin jaksa kiinnostaa? Kun yksivuotiaana ei välittänyt tutista läheskään niin kuin nyt, ja joku toinen sanonut että heillä parivuotiaana tuli toinen sellainen vaihe. Tyhmiä oltiin kun ei silloin 1v:nä jätetty, mutta silloinhan se ei mikään ongelma ollutkaan niin ei ajateltu asiaa.

joten kannattaa ottaa pois kerralla. On epäreilua sit antaa huudon jälkeen taas takaisin, ja ottaa taas toisella kertaa pois...



Meillä esikko huusi tutin perään viikon verran, lähinnä kaipasi sitä unille mennessä, ei juuri muuten syönyt sitä (paitsi hoidossa, missä työnsivät sen suuhun heti kun tuli itku). Ikää oli 1v 9kk. Kuopus oli tosi kiintynyt tuttiin, mutta vain unituttina ja pelkäsin kovasti reaktiota ja yöunien häiriintymistä, kun 1v9kk iässä halusin tutin pois ennen hoitoon lähtemistä. Tyttö heitti itse tutin pois pupuille, itki kerran päiväunille mennessä ja siinä se oli. Joten voi se lapsi yllättääkin...



Suosittelen tutin yhdessä pois laittamista - rikki menemistä, naapurin vauvalle viemistä, oravalle heittämistä tms. Ja sen jälkeen malttia itselle ja voimia olla päättäväinen! Nyt on aika ottaa tutti pois, ihan purennan vuoksikin!

Minäkin leikkasin tutusta imuosan pois ja jätin pöydälle. Lapsi tuli sanomaan että tutti rikki. Ihmettelimme sitä yhdessä ja päätimme antaa rikkinäisen tutin oravan vauvoille. Veimme sen yhdessä takapihan pöydälle. Sitä sitten kytättiin että koska se vauva sen vie. Päikkärien jälkeen todettiin että nyt vauva on sen saanut ja oli tuonut jonkun lahjan sitten meidän lapselle.

Ei itkenyt ollenkaan tutin perään. Se jäi kerta laakista pois.

Ensin hävität kaikki varatutit ja varatutin varatutit. Kun on jäljellä vain se yksi, niin napsaat palan tutin kärjestä irti saksilla.

Kun tutti on rikki, niin lapsi saa siitä edelleen lohtua, esim. pitämällä sitä kädessä, mutta suussa sitä ei viitsi pitää, kun tuntuu niin omituiselta.

Jos ei heti auta, niin saksit kohta jo isomman palan pois...

Näin meillä sujui homma itkutta eli kun huusi tuttia, niin sai tuon risan sitten...viikon jaksoi pidellä tuttia kädessä ja sitten se jäi.

Muut tutit voi lahjoittaa ulos vaikka pupuvauvoille.

Kuopuksella päästiin helposti eroon tuttipullosta, kun pääsi itse kauppaan valitsemaan ison tytön mukia. Ostettiin prinsessamuki, jossa hienot kiemuraiset pillit ja sen jälkeen ei enää tuttipulloa kysellyt.

meillä se tutti otetaan pois ENNENKUIN tarvitaan mitään tarinoita tai joulupukkeja. Eli kun juniori täyttää 1v. lähtee tutti roskiin. Ei selityksiä tai mitään kommervenkkejä. En ole kenenkään kohdalla alkanut mitään sirkustemppuja tekemään. Joo, muutamana iltana ollut lapsille hankalampi käydä nukkumaan, mutta kyllä se on aikuisten homma kestää se. terv.nm. neljä lasta eikä yhtään tuttia

Olen ihan samaa mieltä monen muun kirjoittajan kanssa siitä, että tutista luopuminen taitaa olla vanhemmille isompi asia kuin lapselle. Tottakai lapsi itkee tutin perään, mutta mitä sitten. Niin lapsi itkee kaiken muunkin perään, mitä ei saa. Ja tuskin se viikkoa kauempaa itkee. Nyt vaan rohkeasti tutit roskiin tai ainakin säpäleiksi ja yhdessä lapsen kanssa kiikuttamaan niitä hiirivauvoille tms. Ja toiseen kainaloon turvaksi joku tärkeä lelu tai unirätti tutin tuomaa turvaa korvaamaan.