Lue keskustelun säännöt.
Muistathan siten viikata ja silittää pakettien käärepaperit ensi joulua varten.
16.12.2009 |
Se on velvollisuus lapsiasi kohtaan. Vähentää edes vähän joulun aiheuttamaa jätevuorta.
Kommentit (7)
on niin laaduttomia, että hajoavat jo paketoidessa. Annamme siksi vain virtuaalilahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On minun velvollisuuteni huolehtia, että koti on siisti. Kaappeihin ei mahdu enempää krääsää.
siksi kaappeihin mahtuu paperikassillinen paketointitarvikkeita.
On minun velvollisuuteni huolehtia, että koti on siisti. Kaappeihin ei mahdu enempää krääsää.
Olen myös tehnyt kestopaketteja (ts. päällystänyt paperilal erilaisia rasioita) joita käytetään vuodesta toiseen.
Kaupoista saa ilmaiseksi kenkälaatikoita ja varmaan myös muita pienempiä laatikoita.
Myöskään kivoista joulukankaista ommellut pussit eivät ole hullumpia.
Meillä oikeasti säästetään (ei kyllä silitetä) paperit, niin kauan kuin ne vaan kestää. Joskus siellä on jopa nimi valmiina:) Tai sitten käytetään muuta kierrätysmatskua; Jopa sanomalehdestä saa kauniin kääreen, kun vähän fiksailee.
Valmiit lahajpussit ovat kalliihkoja, mutta toisaalta kestävät "isältä pojalle".
Mulle ei tarvi sit raahata yhtään mikään mikä on kääritty johonki paskaiseen lattioilla pyörineeseen paperiin. Kiitos.
No oikeastaan mulle ei tarvis kyllä raahata muutenkaan yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lahjat oli jouluna avattu, kumpikin istui tuolissaan ja silitteli käsin joulupapereita, ihailivat kauniita kuvia.
He käyttivät samoja papereita uudelleen ja uudelleen, vuosikausia. Tästä syystä paketit avattiin siististi, ei saanut repiä papereita.
Pakettikorttien sijaan nimi yleensä kirjoitettiin paperiin liimattuun teippiin. Olikin lapsena hämmentävää jakaa paketteja isovanhempien luo kokoontuneen suvun jäsenille, kun paperissa saattoi olla kolmekin nimeä. :) Mamma yleensä muisti, mikä paperi oli sinä jouluna kenenkin lahjan ympärillä. Joskus sitten vaihdettiin lahjat naurujen kera avaamisen jälkeen, kun oli sattuneet väärälle henkilölle.
Silloin 70- ja 80-luvulla lahjapaperi oli vielä niin vahvaa, että kesti uusiokäyttöä uudelleen ja uudelleen. Joskus olen kirjakaupasta löytänyt tuollaista paperia, tosi kallista nykyisin, pariin lahjaan riittänyt rulla maksoi n. 4-5 euroa.
Miksi nykyään kaikki on ihan surkeasti tehty? Lahjapaperikin repeää, kun yrittää kääriä siihen vaikka kirjaa tai muuta teräväreunaista.
Olen myös tehnyt kestopaketteja (ts. päällystänyt paperilal erilaisia rasioita) joita käytetään vuodesta toiseen.