Pienen 2 kuukautta vanhan vauvani mummo on jatkuvasti pyytänyt häntä yökylään...

Oiskohan ollut jotain yö vuodessa. Ei tarvittu hoitoapua öiseen aikaan, joten ei nähty tarpeelliseksi että lapsi yöpyisi mummolassa.

"Arvostamme haluasi auttaa, ja annamme mielellämme lapsen sinulle hoitoon jos meitä alkaa kovasti väsyttää. Juuri nyt jaksamme kuitenkin hyvin ja me ajattelemme, että näin pientä emme raaski vielä jättää yöksi kenellekään. Tulemme kuitenkin mielellämme käymään luonasi, jotta näet lapsenlastasi."

puhut mummolle ihan suoraan, miten tämän asian koet.

Hän haluaa vain viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa ja auttaa teitä.



Jos vauva on teistä liian pieni yökylään (olisi minustakin, ellei olisi "pakkotilanne"), niin sanokaa että lapsi voi yökyläillä sitten myöhemmin. Käykää tässä vaiheessa muuten paljon mummolassa, niin mummo saa tankattua itseensä vauvaenergiaa. :)

mummo halusi kauheasti 2 kk ikäsitä vauvaa pariksi viikoksi hoitoon, kun lähdimme matkalle (vauva tuli tietnkin mukaan). JOtkut eivät vaan ymmärrä että yöllinenkin ero äidistä tuntuu lapsesta pahalle, sillä vauva todelakin tarvitsee äitiä ja vaistoo heti kun tämä ei ole lähellä. Ei äidin hoitoa korvaa mikään muu.



Kerro ihmeessä ystävällisesti mielipiteesi selkeästi, niin että tulee selväksi ettei tarvitse sen jälkeen asiasta keskustella. Me sanoimme suoraan että noin pientä lapsta ei voi jättää vielä hoitoon varsinkaan pitkäksi aikaa ja mummo ei sitten pahemmin olekaan pyydellyt. Hyvää he vain tarkoittavat, mutta äitiä tulee kuunnella.

myös anoppi oli pyytämässä vauvaa hoitoon ja yökylään oikeastaan lähes heti tämän synnyttyä.

Vauva oli täysimetyksellä ja sanoin, ettei näin pientä antaisi yökylään, vaikka en edes imettäisi. Ja kun muutaman kerran testailin hätätilanteen varalle maidon antamista pullosta, niin vauva ei edes osannut imeä tuttipullosta ja anoppi tiesi tämänkin.



Nyt kun lapsi on noin 5kk, niin anoppi totesi loukkaantuneena uudenvuoden aaton jälkeen, että "te ette sitten lähteneetkään minnekään aattona, että oltaisiin saatu vauva yökylään".?!?! No ei lähdetty ei, eikä missään vaiheessa ole ollut sellaisesta puhettakaan. Hän oli vaan omassa päässään näin ajatellut ja toivonut, ja sitten pettynyt, kun ei minnekään menty.



Ja muutenkin todella todella harvoin missään yöriennoissa käydään. Olisinko itse käynyt viimeksi joskus 2008 kesällä.



Ja tähän samaan syssyyn voisin myös valittaa siitä, kun anoppi koittaa aina vauvan käsiä, (jos vaikka piipahdamme heitä moikkaamassa vaunulenkillä) "ettei vaan ole kädet kylmät". No ei ole ei, eikä ole koskaan olleetkaan, tottakai puen lapseni sään mukaisesti.



Ja karvat nostaa myös pystyyn, kun hän joka ikinen kerta lapsen nähdessään toteaa, että "onpa pyöreä ja hyvänmuotoinen pää. Jollain lapsilla on niin litteä takaraivo." Ei hitto, mitä ihmeen merkitystä tai kauneusihanne vauvan pyöreä pää on. Ja tämä tosiaan jokainen kerta, kun hän näkee lapsen. Ehkä hänen nuoruudessaan tai lapsuudessaan pään pyöreys oli jotenkin erityisen huomion kohteena. En tiedä. Ja kiitos kun pääsin vuodattamaan nää pienet, mutta ah niin rasittavat asiat :))

että mummo on innoissaan. Lapsen etu se kuitenkin loppupeleissä, että on suhteet kunnossa isovanhempiin. Minun lapseni eivät ole juurikaan olleet yökylässä, mutta heidän serkkupoikansa on. Kolmikuisena oli muffalla yökylässä ja ovat kyllä erottamattomia nuo kaksi, muffa ja hän.

toki on kiva niinpäin, että on mummo joka on kiinnostunut lapsenlapsestaan...äitinä koen vain mummon käytöksen erittäin tunkeilevaksi. käytös on tunkeilevaa muullakin tavalla,mutta minusta tämä yökylä juttu on kuitenkin ikävin. jos menemme kylään hän kaappaa heti lapsen syliinsä ja pitää sitä itsellään, niin kauan kuin vain voi (kunnes tulee esim. tarve imettää ja silloinkin hän antaa lapsen vain vastahakoisesti minulle). -ap-

Anoppi on lapsen syntymästä asti kärttänyt että koska se oikein saa pulloa, ja perunaa! että pääsee hoitoon mummolle.

Täysimetin 6kk, ja joka kerta kun nähtiin anoppia sen piti huomautella että ei noin iso poika pelkällä maidolla pärjää! (Neuvolassa kyllä kehuttiin että hienosti on poika kasvnut pelkällä rintamaidolla...)

että mummo on innoissaan. Lapsen etu se kuitenkin loppupeleissä, että on suhteet kunnossa isovanhempiin. Minun lapseni eivät ole juurikaan olleet yökylässä, mutta heidän serkkupoikansa on. Kolmikuisena oli muffalla yökylässä ja ovat kyllä erottamattomia nuo kaksi, muffa ja hän.

Älkää missään nimessä torjuko lapsen mummoa tai työntäkö häntä elämästänne syrjään. Läheiset välit ovat loppupelissä kaikkien osapuolten etu.

Yökyläilystä on tietenkin paikallaan sopia erikseen.

Niille on jotenkin se oma isovanhemmuus se AINOA juttu, omien lapsen vanhemmuuden huomioonottaminen on ihan hukassa. Minusta ei auta kuin selvästi kertoa mikä itselle käy, ja mikä ei.

En antais itsekään noin pientä vielä, mutta päiväsaikaan vierailua toki ja antaisin kyllä pariksi tunniksi mummolle.

Se vauva on mummolle varmaan melkein yhtä rakas kuin sinullekin, se on asia mistä sopii olla onnessaan!

Niille on jotenkin se oma isovanhemmuus se AINOA juttu, omien lapsen vanhemmuuden huomioonottaminen on ihan hukassa. Minusta ei auta kuin selvästi kertoa mikä itselle käy, ja mikä ei.

jotka kasvattivat lapsistaan "yhden asian vanhempia". Eli niitä, joiden elämässä ei ole muuta sisältöä kuin täydellisen vanhemmuuden suorittaminen.

Meillä lapset 2 ja 3 v ja ikinä ei oo mummo hoitanu. Ota apu avosylin vastaan, nyt et sitä varmasti vielä tarvii kun vauva lähinnä nukkuu, mutta jossain vaiheessa tuut apua arvostamaan joten älä nyt loukkaa mummoas! Ja josse on kerta alan ammattilainen niin sehän vaan ENNALTAEHKÄISEE sun väsymystä ja parisuhdeongelmia! Ole kiitollinen!

Tyttömme nyt 3kk ja appivanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi ja ovat kyllä todella innokkaita hoitajia:) Itse kuitenkin olen enemmänkin onnellinen siitä, kun lapsellani on välittävät isovanhemmat (myös omat vanhempani, joilla ennestään useampia lapsenlapsia), sillä parin vuoden kuluttua varmasti aivan korvaamaton suhde lapselle! Molemmat isovanhemmat käyvät kylässä pari kertaa viikossa sekä odottelevat aina meitä kylään, ja kyllä käydäänkin usein. Ollaan myös oltu muutaman kerran molemmissa mummoloissa yötä, koska myös meillä odotellaan, että lapsi kasvaisi ja menisi mummolaan yöksi. Nyt kun emme vielä raski lasta yökylään yksin päästää (eivätkä kyllä tosissaan vielä edes odota sitä), niin ratkaisimme asian siten, että olemme yökyläilleet koko perhe (tämä isovanhemmille hyvin mieleistä). Ja kyläillessämme minusta on ihana katsoa, kun isovanhemmat todella haluavat hoivata ja ihastella lastamme. Tiedän, että se voisi olla rasittavaakin, mutta itse en koe niin. Tosin "oikeita" lapsen hoitomenetelmiä heistä yksikään ei ole tyrkyttämässä eikä arvostelemassa toimintaamme, ennemminkin päin vastoin kannustavat tekemään asiat omalla tavallamme ja kertomaan, mikäli toivoisimme heidän käyttäytyvän toisin. Ja lisäksi toki lasta kiusanneet mahavaivat ja siitä johtuvalla 2kk jatkuvalla itkemisellä voi olla vaikutusta tähän..vaikka tosin olemme kyllä kyläilleet puolin ja toisin paljon jo ennen lapsen syntymää ja olemme molempien vanhempien kanssa hyvin läheisiä. Seurusteltu kun on jo kymmenisen vuotta eli 17-vuotiaasta asti, niin väkistenkin aikanaan asuttu vanhempien luona ja tultu läheisiksi..

sano mummolle et katotaan sit vuoden päästä..

mutta minäkin sanoisin että ei ihan vielä. Menkää yhdessä!

ja että palaatte vuoden päästä asiaan.

pitänyt antaa mummille mukaan mökkikaveriksi. Sanoin vain lukuisiin yökyläilyehdotuksiin, etten raaski näin pientä antaa. Nyt lapsi on jo viisi, eikö ole yökyläillyt mummilla- mummi tupakoi sisällä, joten en voi antaa lasta sinne. Toinen syy on usein humalassa toikkaroiva, alkoholista aggressiiviseksi muuttuva pappa.



Mummi tapaa lapsenlastaan usein, käy meillä leikkimässä ja hoitamassa lasta jne. Ikävä kyllä toistaiseksi yökyläilyistä ei ole tullut mitään.

Alle kaksivuotiasta en olisi edes laskenut yökylään, etenkään, kun lapsi vielä tuolloin pelkäsi kovaäänistä ja miehelleen rähjäävää mummoa.



Meidänkin mummo on kasvatusalan ammattilainen:).

Haluaa vain kertoa, että on valmis hoitamaan ja oleman teidän tukena. Ja varmasti haluaisi tutustua uuteen lapsenlapseensa.



Sano nätisti, että vähän vanhempana ehkä tulee yökylään.