Lue keskustelun säännöt.
Jos minä eroan kirkosta pääseekö lapseni riparille?
26.12.2009 |
eroaisin nyt mutta lapsellani on muutama vuosi enään ripariin joten mikäli vaikuttaa niin jään vaikka en kirkkoon enään ole uskonut vuosiin ...
Kommentit (16)
niin miten ihmeessä ripari voi olla sulle tärkeä?
Mä en tajua näitä shoppailijoita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin miten ihmeessä ripari voi olla sulle tärkeä?
Mä en tajua näitä shoppailijoita...
Lapsi voi liittyä kirkkoon tai olla liittymättä, ei jäsenyttömyys ole este riparille pääsyyn.
Tällä hetkellä noin 80% nuorista käy riparin, vaikka kirkkoon kuuluvia on vähemmän. Toisaalta kaikki kirkkoon kuuluvat eivät käy riparia. Osa joukosta menee Prometheus-leireille.
Kirkkoon kuulumisessa on muita haittoja nuorelle, esim. katsomusvapauden kaventumisena. Koulussa kirkkoon kuuulumattomalla on valittavana kaksi katsomusainetta, kun taas kirkkoon kuuluvan on aina luettava uskontoa.
Toisaalta enää kirkkoon kuuluvan ei ole pakko mennä joulu- tai pääsiäiskirkkoihin, jos koulu sellaisia vielä järjestää. Uskonnonvapaus koskee jumalanpalveluksia, mutta ei siis uskontoa oppiaineena, jota jokaisen kirkon jäsenen on pakko lukea.
Kyllä riparille pääsee vaikkei lapsikaan kuuluis kirkkoon. Tietty konfirmointiin ei voi osallistua, mutta muuten riparileiri yms. kyl onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka isä ja/tai äiti kuuluisivat, lapsen ei ole pakko kuulua. Moni jättää lapsen kastamatta, että lapsi voi itse valita aikuisena.
Totta on kyllä sekin, että jos haluaa varmasti lapsen kirkon jäseneksi, se onnistuu vaikeuksitta 18 ikävuoteen asti.
1. Kastetaan heti vauvana
2. Ei anneta lupaa erota kirkosta
joudu eroon kirkosta
Ja vaikka isä ja/tai äiti kuuluisivat, lapsen ei ole pakko kuulua. Moni jättää lapsen kastamatta, että lapsi voi itse valita aikuisena. Totta on kyllä sekin, että jos haluaa varmasti lapsen kirkon jäseneksi, se onnistuu vaikeuksitta 18 ikävuoteen asti. 1. Kastetaan heti vauvana 2. Ei anneta lupaa erota kirkosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laitetaan nuori maksamaan sellaiset pari prosenttia tuloistaan jo 15-vuotiaana. Ei taida olla reilua?
ja mitähän teini sillä pienellä summalla joka otetaan kesätyöpalkasta saisi? Ja me vanhemmathan hänen elämänsä kustannamme joten on kai reilua että myös päätämme hänen kirkkoon kuulumisesta :).
laitetaan nuori maksamaan sellaiset pari prosenttia tuloistaan jo 15-vuotiaana. Ei taida olla reilua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä puhu asiasta jos et tiedä!
Minua ei vanhemmat ole kastaneet.
VALITSIN mennä rippileirille ja leirin jälkeen halusin ottaa kasteen ja konfirmaation.
Leirille voi osallistua vaikka mormoonit, helluntailaiset.
Se, haluaako sitten konfirmaation (jos suorittaa kokeen läpi) on oma valinta.
Meillä on muutama nuori vaihtanut uskontoaan rippileirin jälkeen ja osa taas ei ollessani isosena rippikoulussa ja -leireillä.
Vastaavasti ei tartte kuulua kirkkoon.
Eikä asia kuulu vanhemmalle, nuori päättää itse uskonsa.
Ennen konfirmaatiota nuori kirkkoon kuulumaton vaan kastetaan kirkon jäseneksi. Ei sen kummempaa.
vaan olemme tehneet näin ja onnistuneet.
Kun jäin yksinhuoltajaksi erosin kirkosta, nuorin lapsistani ei ollut ehditty kastaa, toinen oli kastettu.
Menin uudelleen avioon jonkun vuoden kuluttua ja vähän äitiänikin ajattellen; ehkä ainoa tyttärensä joka menee naimisiin ja kun ei minulla kirkkoka ja uskontoa vastaan ollut mitään, niin liityin kirkkoon papin vihittäväksi. Mieheni kuului jo ennestään.
Minun edellisestä liitosta synymäni ja kastamaton leikki-ikäinen lapseni kastettiin jokunen viikko ennen häitäni, hän nautti kun oli keskipisteenä lahjoineen ja itse kastetoimituksesta. Hieno hetki, vaikka lapsi osasi jo kävellä, koitti kädellään ohimennen kastevettä jne.
Uudesta liitosta synyi vauva, joka kastettiin kuuluessamme vielä kirkkoon.
Muutaman vuoden kuluttua perheemme alkoi kasvaa ja asuntovelkaa oli sekä minä olin jäämässä kotiäidiksi. Erosimme kirkosta kirkollisverojen säästämiseksi, miehelläni on valtion virka ja nekin verorahat tarvitsimme perheen hyväksi, sillä ex-mies ei maksanut ikinä elatusmaksuja enkä saanut eron yhteydessä syntyneestä lapsesta edes elatustukea silloisen lain mukaan, sekava juttu...
Kukaan lapsistamme ei ollut käynyt rippikoulua ajallaan. Sittemmin yhden avioituessa liittyi kirkkoon ja kävi aikuisena, toinen liittyi kirkkoon käyden myös aikuisena kummiksi ryhtyessään. Muutkin lapsemme voivat tehdä samoin, ainakin ymmärtävät muutakin kuin että ripille päästyä saa lahjoja jopa rahan muodossa, joka nykyään on aika yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä puhu asiasta jos et tiedä!
Minua ei vanhemmat ole kastaneet.
VALITSIN mennä rippileirille ja leirin jälkeen halusin ottaa kasteen ja konfirmaation.Ennen konfirmaatiota nuori kirkkoon kuulumaton vaan kastetaan kirkon jäseneksi. Ei sen kummempaa.
Jos alaikäinen haluaa liittyä kirkkoon (=kaste), vaatii se vanhempien suostumuksen. Samoin kuin kirkosta eroaminen.
http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
7
että vanhemman kuuluminen tai kuulumattomuus kirkkoon ei vaikuta lapsesi kohdalla mitään tässä asiassa!?
Selvittäkää asioita!
Sullahan on netti siinä edessä. Senkun alat tutkia asiaa ja etsimään tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä on paljon fiksumpaa meininkiä teinille, kuin riparilla. Oppii ajattelemaan omilla avoillaan.
jos/kun lapsi on kastettu nin lapsi jää seurakunnan jäseneksi,olkoon minkä ikäinen tahansa.Siis lapset pitää nykyisen erota myös kirkosta,ei eroa automaattisesti mukana,kun vanhemmat eroavat...tosin vanhemmathan sen pienen lapsen kohdalla päättää...omat lapsenlapset kuuluvat kirkkoon,vaikka vanhemmat ovat eronneet kirkosta,mutta lapset saavat aikanaan sitten päättää,kun ovat siihen valmiita...niin ja pienin oli aivan vauva,silloin kun vanhemmat kirkosta eros...
[quote author="Vierailija" time="26.12.2009 klo 09:36"]
Entisen uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollinen asema määräytyi automaattisesti huoltajien uskonnollisen aseman mukaan. Uusi uskonnonvapauslaki on tässä suhteessa neutraali. Nyt säädetään ainoastaan siitä, ketkä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta.
12-17 -vuotias voi liittyä tai jäädä seurakunnan jäseneksi vaikka hänen vanhempansa eivät kuuluisikaan kirkkoon. 12-17- vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät aina lapsen ja hänen huoltajiensa samanmielisyyttä.
Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä.
Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. Alle 12-vuotias voi liittyä seurakunnan jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Alle 12-vuotias voi jäädä kirkon jäseneksi vaikka hänen vanhempansa (tai huoltajansa) eroaisivat kirkosta.
[/quote]
Entisen uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollinen asema määräytyi automaattisesti huoltajien uskonnollisen aseman mukaan. Uusi uskonnonvapauslaki on tässä suhteessa neutraali. Nyt säädetään ainoastaan siitä, ketkä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta.
12-17 -vuotias voi liittyä tai jäädä seurakunnan jäseneksi vaikka hänen vanhempansa eivät kuuluisikaan kirkkoon. 12-17- vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät aina lapsen ja hänen huoltajiensa samanmielisyyttä.
Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä.
Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. Alle 12-vuotias voi liittyä seurakunnan jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Alle 12-vuotias voi jäädä kirkon jäseneksi vaikka hänen vanhempansa (tai huoltajansa) eroaisivat kirkosta.