Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun mies ei halua
19.07.2009 |
Laitoin tämän saman viestin jo seksi-palstalle, mutta sieltä ei oikein kommenttia saanut, eli josko täällä olisi enemmän lukijoita:
Olemme olleet viikon kahden kotona, lapset mummolassa. Etukäteen ajattelin, että jospa nyt vihdoin...ilta toisensa jälkeen käperryimme kumpikin nukkumaan omille puolille sänkyä. Pe:na saunan jälkeen istuin miehen viereen sohvalle alasti, pyyhe hieman verhona...Hyväilin miehen niskaa, suutelin alastonta selkää...
Mieheni istui jäykkänä kauhusta/inhosta ja tuijotti tv:tä. Lopulta nousi ja lähti pois.
Siis eikö normaali mies olisi heittänyt pyyhkeen syrjään ja käynyt rintoihini kiinni?
Meillä on viimeeksi harrastettu seksiä toukokuussa, sitä ennen en edes muista. 3.7. pistin päivämäärän ylös ja ajattelin katsoa, kuinka monta kk tai vuotta menee siihen, että mies edes hipaisee minua ohikulkiessaan. Tuona päivänä tajusin, ettei sitä ollut tapahtunut viikkokausiin jos ei kuukausiin. Ei halausta, posken silitystä, puhumattakaan suukosta.
Mieheni ei koske minuun millään tavalla, ei sängyssä eikä sen ulkopuolella. En jaksa enää olla se, joka tekee AINA aloitteen, sen muutaman kerran vuodessa.
Mitä pitäisi tehdä? Olen aina ollut ehdottomasti pettämistä vastaan, mutta mies ajaa minut hakemaan seksiä muualta kun ei kotona saa.
Ikinä en ole miestäni torjunut jos hän joskus on jonkun aloitteen tehnyt. Sitten kun kerran vuodessa seksiä harrastamme niin se on ihanaa ja uskon mieheni nauttivan kovasti. Suuseksiä hänelle saisi antaa vaikka kuinka ja kauan. Itse en kyllä ole sitä koskaan saanut.
Olemme olleet 13 v yhdessä, melkein 10 naimisissa. Alussa seksiä oli muutaman kerran viikossa ja se oli ihanaa. Mieheni on erittäin komea ja urheilullinen, pitää itsestään huolta. Meillä on ollut kovia vastoinkäymisiä, lasten kuolemia 2, lasten sairauksia...Itse olen kärsinyt kovia masennuksia mutta aina sieltä jotenkin on noustu. En ole jaksanut huolehtia itsestäni, olen lihonut paljon mutta silti mielestäni vielä ihan ok näköinen. Mieheni ei ole koskaan huomauttanut ulkonäöstäni, ei negatiivista eikä positiivistä.
Se mikä ihmetyttää ja täältäkin saa lukea, että mies ajattelee seksiä monta kertaa tunnissa...Onko minulla jotenkin aivan erityislaatuinen mies, joka ajattelee seksiä n. 3krt/vuodessa vai pettääkö hän minua?
Kyllä tämä syö naista ja itsetunto on aivan nollilla, kun en kelpaa miehelleni. Olen ottanut asian monesti puheeksi, selittänyt, että tarvitsen läheisyyttä, sylissäpitoa, halaamista,suukottelua...JOko mies ei osaa sanoa mitään, kärvistelee edesäni kuin pikkupoika jota äiti nuhtelee...tai sitten selitys on, että hän ei jaksa kun tekee niin paljon töitä. En ymmärrä, että ei jaksa ohimennen hipaista, vaikka kuinka olisi väsynyt töistä, tai istua sylikkäin sohvalla hetken aikaa...Olen minäkin väsynyt, mutta tuollaiset hetket nimenomaan tankkaavat sitä jaksamista ja antavat voimaa...
Minulle kävisi mikä vaan, pitkät esileikit tai pikapanot, mutta kun ei mitään. Mieheni on muutenkin aika noviisi, itse olin melko kokenut yhteenmennessämme, olisi intoa kokeilla eri asentoja, välineitä, paikkoja, leffoja jne. Miehelleni nämä olisivat varmasti kauhistus!
En voi kun haikeana muistella sinkkuvuosieni säpinää ja olen itseasiassa jo pidemmän aikaa ajatellutkin ottavani yhteyttä sen aikaseen tuttavuuteen, olin hänen suuri rakkautensa ja meillä oli mahtavaa seksiä...
Ymmärrän niin täysillä miehiä, kuten tuossa tuon pitkän ketjun ap:tä, joka sanoo, että seksi on perustarve ja jos ei sitä kotoa saa, niin se on saatava muualta. Lasteni takia en minäkään haluaisi erota, mutta tuntuu aivan helvetin lohduttomalta ajatella seuraavaa 20 vuotta ilman minkäänlaisia hellyydenosoituksia ja ehkä joku säälipano miehen puolelta kerran vuodessa...
Onko miehelläni toinen, vai osoittaako hän mieltään jostain ja rankaisee minua "pihtaamalla"? Vai olenko vaan niin totaalisen vastenmielinen? Mieheltä en vastauksia näihin kysymyksiin saa.
Kommentit (9)
mutta meillä on samanlaista. Lasten, 5v ja 3,5v, syntymien jälkeen seksiä on ollut harvoin.
Elän jatkuvassa puutteessa, mutta miestä ei tunnu kiinnostavan.
Olen joskus miettinyt, että missähän se käy tarpeensa tyydyttämässä, mutta itse vaan väittää ettei jaksa harrastaa, vetoaa aina väsymykseen ja työstressiin. En tiiä mitä pitäis tehdä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos viestistäsi! Sain hyvät naurut, vaikka aihe sinänsä itkettää...
Ehkä pitäisi laittaa tämä viestini jollekin äijä-palstalle, saisin varmaan satapäin "teetä ja sympatiaa". Täällä av:lla kun 9/10 naisesta haluaisi toivottaa sen vonkaavan ukkonsa huitsun kuuseen....
Olispa joku kistallipallo, että suhteen alussa pystyis näkemään, mikä on tilanne 15 vuoden päästä...en olis ikinä uskonu, että tässä ollaan nyt.
Ja korostan, että olen vieläkin erittäin rakastunut mieheeni ja en ole vilkaissutkaan muita miehiä 13 vuoden aikana, mutta ilmeisesti kohta on pakko.
Tulee mieleen kaksi sanaa, rakkauden kerjäläinen....on niin helkkarin nöyryyttävää kerjätä sitä huomiota ja välittämistä, rakastamista, rakastelua....Mun ylpeys ei enää anna periksi, olen tarpeeksi monta kertaa sen tehnyt enkä ole tullut hullua hurskaammaksi. Mies katsoo mua tyhmänä, että mitä ihmettä mä höpisen...joskus saan hänet myöntämään, että kaikki ei todella ole hyvin, mutta siihen se sitten loppuu...
Käyn itse muuten jo 5. vuotta terapiassa ja oma terapeuttini järjesti meille kerran mieheni kanssa käynnin jollekin parisuhdemuijalle. MIeheni totesi, että joo, ei hän varmaankaan huomioi mua niin paljon kuin minä haluaisin mutta....ja siihen se sit jäi. Mitään neuvoja emme saaneet, mikään ei muuttunut miehen käytöksessä eikä kyllä minunkaan, koska mieheni ei ole koskaan saanut kakaistua ulos, mitä pitäisi muuttaa/muuttua. Lähdimme sieltä ja totesimme yhdessä sen akan kanssa, että ei tätä kannata jatkaa, meillä menee ihan hyvin!
Niin, ja tuohon kun sanoit, että pahinta ei ole edes se jatkuvassa puutteessa kituminen...se on aivan totta, sillä siihen tottuu ja turtuu...sitten kun joskus pääsee seksin makuun edes kerran vuodessa niin sitä haluaisi koko ajan, kunnes taas parin kk päästä alkaa hämähäkin seitit kasvaa...
"Olen ottanut asian monesti puheeksi, selittänyt, että tarvitsen läheisyyttä, sylissäpitoa, halaamista,suukottelua"
Tuo on lainaus tekstistäni....Eli puhuttu on, pyörryksiin asti. Minä puhun, mies kuuntelee. Mies ei pysty puhumaan, kuuntelee korvat punaisina. Olen itse rauhallinen, en syyttele, en raivoa, yritän kysyä helppoja kysymyksiä, joihin voi vastata "kyllä" tai "ei". Mitään vastauksia en saa. Viimeeksi yritin niin, että kysyin, etkö SINÄ halua läheisyyttä, etkö SINÄ halua hellyyttä, etkö SINÄ halua toisen kosketusta? Tosiasia on nimittäin se, että kaikki haluavat. Se on luontainen perustarve kaikilla. Vauvakin kuolee jos sitä ei pidetä hyvänä. Mieheni sai suurella vaivalla puristettua, että no joo...Mikään ei tuonkaan "keskustelun" jälkeen muuttunut...
Nyt olen muuten eilisestä asti kohdellut miestäni jäätävästi, en ole huomaavinanikaan, en puhu enkä pukahda...katsotaan, monta viikkoa menee ennen kuin alkaa kyselemään, mikä on....
mutta noiden räävistelyjuttujen jälkeen tämä oli mielenkiintoista luettavaa vaikka asia ikävä onkin. Asiallisena ja ilmeisen järkevänä ihmisenä selvinnet jotenkin tästä.
Olen itse ollut "kummallakin" puolella ja en osaa sanoa kumpi pahempaa.. On oikeesti ihan kamalaa, kun toisen kosketuskin haluttomuudessa ahdistaa ja samalla on paha mieli itsellä, kun toinen ei saa mitä tarvitsee. Itsekin haluaisi haluta, mutta kun ei.. E-pillerit teki mulle näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n tilanteseen voi olla montakin syytä. Kerron siis omastani ja mihin se johti.
Vaimoni ei lasten (2) syntymän jälkeen enää vuosiin halunnut mitään kosketusta. Kaikenlainen hellyyden osoittamisen yrittäminen torjuttiin kerta toisensa jälkeen. Viimeisen vuoden aikana harrastimme seksiä 2 kertaa: uskokaa tai älkää, mutta muistan jopa päivämäärät: 24.7.08 ja 3.11.08. Tiedän, että vaimoni kyllä nautti noista molemmista kerroista, sillä muistan ihme kyllä miltä tuntuu kun nainen kokee täyttymyksen. Marraskuisen session jälkeen ei mitään, kaikki lähestymisyrityksni teilattiin systemaattisesti.
Jokunen kuukausi sitten löytyi ainakin osasyy tilanteeseen: vaimo oli löytänyt lohduttajan, jonka kanssa kaikenlainen läheisyyskin toimii ilmeisen hyvin. Eli meikäläiselle näytettiin ovea. No - tässä sitten yksi erotilaston merkintä lisää. Ja lapset tykkää...
Eli yksi syy toisen haluttomuuteen saattaa olla vastaava kuin oma tapaukseni: "Jossulla on toinen", kuten Taikapeili aikanaan niin osuvsti lauloi.
M41½
Jos ap sinun miehesi käytös on ratkaisevasti muuttunut verrattuna vuosien takaiseen käytökseen, niin ehkä ei ole perusteetonta ajatella, että joku konkreettinen syy tuolle käytöksen muuttumiselle on. Ja tietysti se ehkä tavallisin - ja sitä myöten helpoin - arvaus on, että hänellä on ajatukset jossakin toisessa naisessa. Ehkä hän ei ole koskaan sinua pettänyt, tai sitten on pettänyt jo vuosia sitten, eikä saa itse teoltaan rauhaa. Tai sitten hän tuntee kaukokaipuuta jotakin ehkä misua kohtaan, eikä pysty läheisyyteen kanssasi.
Tilanteestasi minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikeasta liitosta kyllä sitäkin enemmän. Rakkaan ihmisen vaikeneminen, totaalinen lukkoon meneminen on ehkä pahinta, mitä suhteelle saattaa tapahtua (pl. väkivalta tms.). On aivan mahdotonta hahmotta ongelman syvintä olemusta, jos toinen osapuoli vaikenee täydellisesti.
Itse reagoisin varmasti kuten sinä olet tehnyt - hyisellä kylmyydellä. Vaan eihän se mitään auta, kuten tietysti tiedätkin. Toinen ehkä ihmettelee, jos sattuu käytöksesi noteeraamaan - tai sitten ei.
Kukaan ei kestä jatkuvaa nöyryytystä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Tällaisista tunteista minulla on jopa kokemustakin. Tein aikoinani omat ratkaisuni ja lähdin suhteesta. Päivääkään en ole tuota päätöstä katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehesi ei halua sinua, koska olet lihava. Miehesi on toki pinnallinen. Jos haluat nähdä onko tämä totta, niin laihduta. Mitkä onkaan mittasi? Toinen vaihtoehto on, että miehesi ei rakasta sinua enää. Mutta yleensähän miehet haluavat seksiä, vaikkeivat rakastaisikaan. Kolmas vaihtoehto: miehelläsi ei ole seksihaluja. Neljäs: miehelläsi on toinen nainen.
Alue: Aihe vapaa
viestisi ajatuksella, mutta pelkään pahinta.
Olen itse ollut kuvaamasi kaltaisessa tilanteessa, ja ymmärrän täysin tuskasi. Pahinta ei ole edes jatkuva puutteessa kituminen vaan jatkuva ja nöyryyttävä torjutuksi tuleminen ihmisen herkimmällä ja haavoittuvimmalla alueella.
Suosittelen lämpimästi ammattiapua, tosin meille siitä ei ollut mitään hyötyä.
Täti huokaili pää kallellaan kuin Pirkka-Pekka Petelius jossakin sketsissä, miten "jooh, jooh...meillä kaikilla on tällaisia vaiheita."
Teki mieli hypätä pöydälle, ottaa ammattiymmärtäjää pillistä kiinni, ravistella ja huutaa "vittu! viisi vuotta ei ole mikään vaihe, se on 8% minun elämästäni, idiootti!"
Summa summarum: Ymmärrän tuskasi, yritä vielä, ammattilaisen avulla, se mies pitää saada kertomaan mikä tökkii. Näiden asioiden läpikäyminen voi tosin olla todella raskasta.
Meillä tuli ero, ei seksi puutteen takia, mutta koska jatkuva torjutuksi tuleminen aiheutti sen, että keskinäinen kunnioitus hävisi täysin kummaltakin.