Läheinen puhuu itsemurhasta, mitä tehdä?
Meillä on itsellämme 7lasta (kolmoset ja kahdet kaksoset, jotkut saattaa muistaa yhdestä ketjusta jonne vastailin) ja sen lisäksi veljen 4kk lapsi hoidossa kun veljeni ei jaksa häntä vielä hoitaa koko ajan, käy kyllä katsomassa ja osallistuu hoitoon päivittäin. Veljeni menetti vaimonsa ja tämän takia (luonnollisesti) masentunut. Se mikä itseäni on viime päivinä alkanut huolestuttaa on se, että veljeni on alkanut (en tiedä tarkoituksella vai johtuuko masennuksesta) puhua tyyliin, että olisi kaikille parempi jos häntä ei olisi jne. En tiedä kykenisikö veljeni oikeasti tekemään itsemurha, aiemmin vaimonsa kuolemaa hän oli niin elämää täynnä ym, mutta nyt se ihminen on poissa. Pitäisikö tästä huolestua ja ennen kaikkea mitä voisi tehdä. En nyt haluaisi veljeäni työntää mihinkään laitokseen, vaikka ehkä se olisi hyväksi. Kun kysyin noista itsemurhaan viittaavista puheista, että oliko tosissaan niin sanoi, että ei, mutten tiedä puhuiko totta kuitenkaan. En halua, että veljenpoikani menettää vielä isänsäkin, mutta vastaavaa ei ole meidän lähipiirissä tapahtunut enkä tiedä miten nyt ois järkevin toimia.
Kommentit (15)
Varaat veljellesi ajan terveyskeskukseen ja menet sinne mukaan tai jos teillä on paikkakunnalla psyk. päivystys niin soitat sinne ja kysyt ohjeita. usein jos ihminen suunnittelee itsemurhaa niin hän osaa oikein tarkastikin kertoa kuinka sen tekisi. Veljesi pahaolo ei varmasti mene ohi odottamalla vaan hän tarvitsee pikaisesti ammattiapua.
ja huuda "Ja JUMALAUTA mies, sinä ET tee sitä MEILLE! Lopeta se olossasi märehtiminen ja tajua, että ON ihmisiä jotka rakastaa sinua ja joiden elämä menisi YHTÄ PASKAKSI suin sinun meni vaimosi kuoleman jälkeen jos meidät niin RAUKKAMAISESTI jätät!"
Jotenkin luulen, että "no no, äläs nyt, kyllä se siitä" auttaa.
Yritä ohjata saamaan apua.
Oletko ollut tekemisissä syvästi masentuneen ihmisen kanssa joka hautoo itsaria? siinä vaiheessa ihminen ei pysty ajatelemaan läheisiään vaan se maailma pyörii just ja tasan oman navan ympärillä. Tuollainen ihminen tarvitsee ammattiapua pikaisesti. Ei siinä karjumiset ja uhkailut auta.
hänet tuntien vähän epäilen, ettei hän siellä kerro totuutta olostaan vaan esittää pirteää ja väittää, että kaikki on ok olosuhteisiin nähden. Lääkkeitä veljeni ei ole suostunut syömään, pelkää sivuvaikutuksia ja tätä mielipidettä on vaikea kääntää. Minä olen sairastanut vuosia sitten vaikean masennuksen enkä tiedä olisinko siitä selvinnyt ilman lääkkeitä. Tosin minullakin vasta viides lääke oli se joka auttoi.
Kiitos vinkeistä, soitan terveyskeskukseen ja varaan ajan. Menen luultavasti itse mukaan, koska jos veljeni menee yksin niin hän tuskin kertoo mm. puhuneensa itsemurhasta.
ap
Kyllä. Lähipiiriini kuuluu kaksi ihmistä jotka ovat läpikäyneet vuosia kestäneen syvän depression.
Ja siksi tiedän, että sinne sisälle ei läpi pääse ihan heppoisilla konsteilla.
kannattaa ottaa yhteyttä ja varata sieltä aika.
Nostan kyllä sinulla hattua, itse en jaksais omien neljän lisäks (meillä nuorin 4v) hoitaa toisen vauvaa. Veljesi saa olla kiitollinen sinusta, voimia!
itsemurhan 12,5v.sitten.Olin silloin 17v.puhui usein että haluaa päättää elämänsä.¨Minä nuori ja hölmö vaan sanoin että älä hölmöjä puhu,en ottanut tosissani,enkä kertonut kenellekään.
2vkoon en kuullut veljestäni,kunnes tieto kuolemasta tuli.Koko elämäni kannan syyllisyyttä mukanani.Miten en tajunnut ja tehnyt jotain.
Veljeni oli yrittänyt monta kertaa itsemurhaa ja sitten se onnistui.
En ehkä olisi itsemurhaa pystynyt estämään,ehkä vaan saanut enemmän peliaikaa.
Niin turhaan kuoli hyvä nuori ihminen.
Ottakaa aina tosissanne itsemurha puheet!
kun haet apua ja hyvä kun menet mukaan vastaanotolle, veljesi tarvitsee nyt kaiken tuen. Joskus rakkaan läheisensä menttänyt ei näe mitään syytä jatkaa omaa elämäänsä eikä toivu läheisensä kuolemasta. Serkkuni päätti jokin aika sitten päivänsä omakätisesti; vanhemmat kuolivat joitakin vuosia sitten lähekkäin, eikä serkku koskaan ollut toipunut näiden menetyksestä. Lisäksi fyysistä kipua. Tätä kipua oli tutkittu, ja oli jo sannut lähetteen erikoislääkärille, mutta jostain syystä ei käyttänyt aikaa. Oli jotain vihjannut kaverilleen kuolemasta, mutta kukaan ei ymmärtänyt vihjettä todeksi.
Voimia sinulle!
Ja periaatteessaa itsetuhoisuus on aihe pakkohoidolle.
Vie veli lääkäriin ja mene mukaan jos sinulla on siihen mahdollisuus.
Ihanaa, että kaltaisiasi ihmisiä on olemassa!!!
Sain veljelleni ajan hänen terapeutiltaan aiemmin mitä seuraavan ajan piti olla. Terveyskeskuksessa olivat sitä mieltä, että järkevämpää ottaa terapeuttiin yhteyttä, koska hän tietää veljeni tämän hetken tilanteen parhaiten. Huomenna mennään sitten veljeni kanssa kaksin, saa nähä mitä tapahtuu. Terapeutin mukaan lääkityksestä voisi olla apua, jos veljeni siihen suostuu tai sitten joksikin aikaa sairaalahoitoon. Pääasia, että veljeni sais apua eikä enää hautois itsemurhaa...
ap
Olen yrittänyt (siis oikeasti, ei mitään hätähuutoa) suikkaria, eikä sitä kukaan pystynyt estämään.
Sairaalassa oli samaan aikaan henkilöitä, jotka päättivät päivänsä hoidosta ja lääkityksestä huolimatta. Masennuksen taustalla voi olla niin monitahoisia asioita, ettei lääkitys auta.
Periaatteessa lääkäri voi määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Maalaisjärjellä ajatellen terapeutin ammattitaitoon kuuluu huomata, jos potilas kärsii masennuksesta ja ettei kaikki ole miltä ulospäin näyttää. Tietä sitten, onko näin oikeasti ja miten paljon asiakas pystyy esittämään.
Miksi muuten veljesi esittäisi terapeutille, että kaikki on olosuhteisiin nähden ok.
Toivottavasti veljesi saa apua ja kaikki järjestyy!
hänet tuntien vähän epäilen, ettei hän siellä kerro totuutta olostaan vaan esittää pirteää ja väittää, että kaikki on ok olosuhteisiin nähden. Lääkkeitä veljeni ei ole suostunut syömään, pelkää sivuvaikutuksia ja tätä mielipidettä on vaikea kääntää.
ap
Pikku-veli oli psykiatrisessa pakkohoidossa, äiti yritti saada tilanteeseen apua kaikkialta maan ja taivaan väliltä... Ketään ei kiinnostanut.
Hoitajat "olivat vain töissä täällä", ei heitä kiinnostanut koko potilaat tai heidän hyvinvointi.
Pyysivät, että äitini ei enää ottaisi sairaalaan yhteyttä, kun "häiritsee heidän työtä".
Potilaita pääsetetään ulkoilemaan ilman valvontaa, koska: "kyllä miehen pitää päästä käymään naisissa tai jotain...".
Veljeni ei koskaan palannut ulkoilultaan.
Todella vaikea tilanne sinulla, en luota kyllä kunnalliseen terveydenhoitoon.
Kannattaa kysellä apua tuolta:
www.surunauha.fi ja www.mielenterveysseura.fi
15
Voit olla minun puolesta tuota mieltä, mutta minä en ole valmis menettämään veljeäni saati jättämään veljenpoikaani orvoksi ilman, että ainakin olen tehnyt kaikkeni itsemurhan estämiseksi. Vaikka pojalla onkin meillä hyvä olla, niin haluaisin, että jonain päivänä häntä hoitaa hänen isänsä
16
Terapeutti tietää, että veljeni poika on meillä hoidossa ja että veljeni käy päivittäin häntä katsomassa/hoitamassa. Veljeni on lapsesta asti ollut sellanen, että sulkee asiat sisäänsä eikä kerro niistä kellekään ja väittää kaiken olevan hyvin, vaikkei oikeasti olisikaan. Lähipiiri tietty huomaa, että jokin painaa veljeäni ja kun tarpeeks kauan kyselee niin se totuus tulee. Aiemminkin veljeni oli (lapsena) terapiassa ja sillonkin ensin väitti kaiken olevan hyvin ja terapian turhaa tälle terapeutille, kunnes tämä terapeutti voitti veljeni luottamuksen ja sen jälkeen siitä terapiasta oli oikeasti apua. Tämän takia siis luulen, ettei veljeni ainakaan koko totuutta kerro (varsinkaan itsemurha-ajatuksia) terapeutilleen.
17
Veljeni käy yksityisellä terapiassa
Hae apua veljellesi jollei hän sitä vielä saa.