Toksoplasmoosista, taas kerran, tilastojen näkökulmasta
Taudin erityisluonteen takia olen miettinyt, miten tautitapaukset tilastoidaan. Onkohan täällä asiantuntemusta tällaisten kysymysten suhteen?
Kun toksosta lukee asiallisista lähteistä, tulee jotenkin ristiriitainen olo. Ensinnäkin useissa lähteissä mainitaan, että raskaana olevillakaan ei useimmiten esiinny mitään oireita. Tällaiset odottajat eivät testeihinkään siis mene, eli ilmeisesti he eivät näy tilastoissa, jolloin tauti on huomattavasti yleisempi raskaana olevilla kuin tilastoista voi ymmärtää. Vai otetaanko oireettomat tapaukset jotenkin luvuissa huomioon, kun tiedetään, kuinka suuressa osassa tapauksista oireita ei ilmene? Moni oirehtivistakaan ei todennäköisesti mene testeihin, koska oireet ovat samat kuin influenssassa tai mononukleoosissa, ja tautia voi helposti luulla jommaksikummaksi.
Toiseksi tilastoinnin kannalta mietityttää se, että raskausajan hoitamaton toksoplasmoosi ilmenee syntyneellä lapsella usein vasta 10 - 20 vuoden kuluttua. Näkyvätkö nämä tapaukset tilastoissa ollenkaan?
Kommentit (2)
En osaa vastata, mutta siksi täällä keski-Euroopassa tokso seulotaan kaikilta naimisiin meneviltä sekä jokaiselta odottajalta ekana raskauskuukautena. Jos nega, niin sitten pitää olla varovasti lihan ja vihannesten kanssa.
Siis kun sanotaan, että Suomessa syntyy vuosittain n. 50 tokson vahingoittamaa lasta, tarkoittaako se vain tapauksia, joissa oireet näkyvät heti, vai lasketaanko mukaan myös 10 - 20-vuotiaat, joilla synnynnäiset oireet tulevat ensimmäistä kertaa näkyviin, jolloin esim. 90-luvun tilanne näkyisi nykyisissä luvuissa?