5-vuotias poikani ei saa synttärikutsuja. Hän on melko hiljainen,
enemmän leikkijätyyppiä kuin isossa ryhmässä rymyäjä. Ymmärrän, että juhliin kutsutaan niitä, joiden kanssa muutenkin eniten leikitään. Silti harmittaa lapsen puolesta, sillä näyttää siltä, että nyt hän on tiedostanut asian. Vain kaksi lasta vuodessa kutsuu hänet synttäreilleen. Pitäisikö minun ja voisinko jotenkin sosiaalistaa lastani enemmän ryhmään kuuluvaksi vai saako asia olla näin? Mitä olet mieltä?
Kommentit (21)
Ei meidän supersosiaalinen tyttökään käynyt tuossa iässä kuin maksimissaan tuon 2 kertaa vuodessa kaverikutsuilla, itse asiassa 5v taisi käydä vain kerran. Eskarissa sitten pari kertaa ja ekalla koulussa ehkä 4 kertaa vuodessa.
Tuo on ihan normaali määrä. Ei ole tapana kutsua koko tarha/kerhoryhmää.
merkittävin syy. Olen saanut käsityksen, että lapset käyvät paljon synttäreillä. Siksi pidin tuota kahta kutsua vähäisenä. -ap
Kuvittelen, että synttärikutsujen määrä korreloi kavereiden määrän kanssa. -ap
Parin tunnin treffit ovat oikein hyvänmiitaiset. Yksi tai kaksi kaveria kerralla. Kohta alkaa olla kavereita ja synttärikutsuja.
Paras tapa saada kutsuja muiden synttareille, on kutsua paljon kavereita omille synttareille. Yleensa kutsutut eivat kehtaa olla esittamatta vastakutsua (jotkut toki kylla). Eli ei muuta, kun reippaasti niita omia kemuja jarjestamaan!
mutta meidän lapset käyvät noin kymmenellä synttäreillä vuodessa kumpikin. Itse olen pitänyt tätä normaalina enkä ole edes ajatellut asiaa. Lapset 5v ja 8v.
samankaltainen. Viihtyy itsekseen ja ei tutustu kauhean hyvin ihmisiin. Hänen isoveljensä 6v, taas on oikea herra aurinkoinen, jolla on kavereita joka sormelle. Meillä onneksi on pyydetty nuorempi velia ian synttäreille ja kylään isoveljen kanssa, joten sitä kautta on saanut kavereita. Olen myös pyytänyt pojan kavereita meille ja samoin isoveljen kavereita, jotta pystyvät porukalla leikkimään.
Ei se korreloi ja toisekseen miksi pitää olla kymmenittäin kavereita? Eikö pari hyvää riitä? Me ollaan eri tyyppisiä me ihmiset, ei kaikki aikuisetkaan kaipaa kymmeniä - satoja kavereita vaan tahtovat mieluummin pari hyvää.
ei lähde kutsuille, jollei iskä tai äiti ole mukana. Luonnekysymys.....elämä on. Olen ajatellut, että miksi pitäisi "pakottaa", ehtii varmaan ennen naimisiinmenoaan juhlia tarpeeksi :-)
Täälläpäin kaverisynttärit aloitetaan 4v:nä. Ennen omia 4v synttäreitään meidän poika oli yksillä kaverisynttäreillä. Omien synttäreiden jälkeen kaikki meillä vieraina olleet yhtä lukuunottamatta kutsuivat seuraaville omille synttäreilleen.
Nyt on olleet jo 5v synttäritkin ja kutsuja satelee tasaiseen tahtiin vuoden mittaan, vaikka meidän poika on vähän huono leikkimään isommassa seurassa. Vastavuoroisuusperiaate on voimassa ja samoin yleensä jokainen kutsuu vähintään ryhmän samanikäiset samaa sukupuolta olevat. Pojan ryhmässä on vain 4kpl 5v tänä vuonna täyttäviä, kaikki poikia.
Vähän erikoisena pidän sitä ettei teille ole tullut enempää kutsuja, jos teillä oli kuitenkin reilusti vieraita pojan synttäreillä. 10 kutsua vuodessa on kuitenkin paljon, musta normaali määrä on 5+
että nämä asiat alkavat jo päiväkodissa. Minäkin muistan vieläkin, kuka ei kutsunut minua ala-asteella synttäreille, vaikka minä olin kutsunut.
Mutta en tiedä, miten asiaan sitten voisi vaikuttaa. Ei aikuisten päähän voi takoa, että ottakaa meidänkin lapsi huomioon, kun eivät aikuiset ota edes toisiaan huomioon.
Mutta kai lapsella kuitenkin muutama hyvä kaveri on? Olen samaa mieltä, ettei niitä kavereita joka sormelle tarvitse olla. Muutama hyvä riittää kyllä. Se on niin vaihtelevaa niitten lasten kavereiden kanssa, joskus on yksi ja seuraavana vuonna toinen paras kaveri.
En ole edes tajunnut ihmetellä sitä, sillä poika ei itsekään halunnut järjestää kaverisynttäreitä.
Me kutsutaan aina koko ryhmä/luokka, joten sen myötä niitä kutsuja tulee myös meille.
Luulin että tämä on ihan normaalimäärä.
Vähän erikoisena pidän sitä ettei teille ole tullut enempää kutsuja, jos teillä oli kuitenkin reilusti vieraita pojan synttäreillä. 10 kutsua vuodessa on kuitenkin paljon, musta normaali määrä on 5+
Ihme stressaamista vanhemmilta kun ap:n lapsikin kuitenkin saanut synttärikutsuja. Se, saako niitä kahdet tai kuudet vuodessa näyttää olevan enemmän aikuisten kuin lasten päänsärky.
Voithan tosiaan ap kysellä josko poikasi haluaisi kutsua joitain kavereita välillä teille leikkimään. Ja voithan vaikka jutella asiasta kavereiden vanhempien kanssa jos törmäätte esim. päiväkodilla, mutta älä tosiaan ota mitään stressiä. Joskus niitä synttärikutsuja tulee enemmän, joskus vähemmän. Ja lapsesi on kuitenkin vasta 5v. Hyvä että on kuitenkin kavereita.
jota ei kutsuttu synttäreille koskaan. Paitsi tietysti sellaisten lasten joiden kanssa oli kaverustunut minun kauttani (siis että lapset leikkivät yhdessä koska äidit tahtoivat tavata toisiaan) mutta pk-ryhmästä ei koskaan mitään. Lapsi oli ainoa "erityinen" ryhmässä ja siis silmätikku. Kun siirtyi erityisryhmään on kutsujakin alkanut sataa. Siellä kun ei se ettei joku osaa puhua oikein haittaa ketään kun kukaan ei ole täydellinen.
Vanhempien pitää olla aktiivisia lasten kaveriasioissa. Varsinkin jos lapsi ei ole luonnostaan verkostoituja, vanhempien kyllä pitää järjestää keinoja ja tilanteita, joissa voi kaverisuhteita syntyä. Se helpottaa jatkossa elämää huomattavasti, kun vanhemmat opettavat miten ystävystytään.
Meidn piireissä kyllä pidetään!! Pahimmillaan 5-8v synttäriruuhka. Meidän pojat ainakin käynyt tuon ikäisenä useilla synttäreillä vuodessa, laskematta arvioisin 6-8/poika. Kutsuja tulee "epämääräisesti", riippumatta onko kutsuttu ensin meidän juhliin, samoin omani haluavat kutsua kavereita joita minä en pidä kovin läheisinä.
Synttärit - omat tai kaverin on lapsille tärkeitä, aikuisille yhdentekevää, paitsi maksun hetkellä :)
Vanhempien kanssa voi sopia vaikka että tuovat ja sitten hakevat parin tunnin päästä.
Meillä kävi niin, ettei kutsuja tippunut yhtään ennenkuin tyttömme oli itse pitänyt synttärit. Harmi vaan, kun syksyllä aloitti päiväkodissa ja synttärit oli vasta lähes vuoden päässä elokuussa. Koko vuonna ei kukaan kutsunut. Täälläpäin on joku vastavuoroisuusperiaate synttäreissä, joka ei ole sitten kaikille ihan oikeudenmukainen.