Jätänkö lapset hankkimatta töiden takia?
Minua mietityttää lapsen hankkiminen, kun lapsen hoidon järjestäminen voi meillä olla todella vaikeaa. Ikää minulla 27 ja mies 30.
Minulla on vakituinen työ, jossa epäsäännöllinen työaika. Joudun ajamaan paljon autolla. Siis olen jatkuvasti reissun päällä. Töitä voin toki tehdä noin yksi - kaksi päivää viikossa kotona, mutta se vaihtelee paljon.
Lähin päiväkoti 45 km:n päässä, ja ei siinä mitään, mutta kun voisin joutua toisinaan viemään lapsen ensin hoitoon (edestakasin 90 km) ja sitten lähtee töihin toiseen suuntaan. Eli ei mitään järkeä. Lisäksi lapsen hoitopäivät venysivät pitkiksi.
Miehellä ei ole vakituista paikkaa, mutta tekee hyväpalkkaista keikkahommaa. Töitä ei asuinseudullammme ole juurikaan tarjolla, joten minun olisi pidettävä kiinni omasta vakipaikastani. Työn luonteen takia kovin pitkä poissaolo ei ole mahdollinen.
Taloudellinen tilanne meillä on ihan ok. Jomman kumman olisi kyllä kuitenkin mentävä töihin. Yksi vaihtoehto on että mies jäisi hoitamaan lasta. Miten onnistuu töihin lähtö täysimetyksen loputtua? Esim. vauvan ollessa 6-7 kk ikäinen.
Vai pitääkö vaan odottaa jonnekin hamaan tulevaisuuteen, josko asiat jotenkin järjestyisivät ja meille vielä sitten lapsia suotaisiin...? Vaikka kyllä aina olen ajatellut, että haluaisin saada lapset nuorena.
Vai pitääkö näin huonossa tilanteessa jättää lapset hankkimatta?
Antakaa neuvoja, varsinkin jos teillä on kokemusta vastaavasta ongelmasta.
Kommentit (33)
Lähemmäs päiväkoteja ja mahdollisesti uuden työn etsiminen ennen lapsen saamista?
ei kannata murehtia asioita jotka ovat noin kaukana tulevaisuudessa. Jos perheen haluatte perustaa, ja olette siihen valmiita sitoutumaan niin tehkää se ihmeessä heti. Kuulostaa, että teidän tilanteessanne joudutte nimenomaan pohtimaan sitä oletteko sitoutuneita sitten siihen kumpikin jotta saatte hoitojärjestelyt sitten kuntoon kun sen aika koittaa. Mutta, kuten sanoin, on asioilla tapana järjestyä - eihän sitä koskaan tiedä mihin elämä vie ja mitä se tuo tullessaan siiheksi kun tuleva vauvanne hoitopaikka tarvitsee.
Muuttakaa siis toiselle paikkakunnalle ja etsit sopivamman työn. Yleensähän tehdään niin, että toinen vie ja toinen hakee, joten voisitte sopia nuo vuorot sinun töittesi perusteella. Ja isä voi yhtä hyvin hoitaa lasta kotona.
Eli siitä vain kohti elämänmuutosta!
mutta ymmarran ongelmasi. Meilla mina olen se hyvin tyollistyva, mies ei, ja asuntolainat yms. minun vastuullani. Meilla ei ole talla hetkella varaa toiseen lapseen, ja " elamanmuutos" on helpommin sanottu kuin tehty. Mulla ei yksinkertaisesti ole varaa aitiyslomaan. Tai jouduttais myymaan omistusasunto, siihen taas en suostu.
Olen jo pitkalti yli 30 v, esikoinen tarhassa. Toista lasta tekisi mieli, mutta yhtalo on erittain vaikea...
Lastenhoitajan/au pairin palkkaaminen kotiin ei onnistuisi.
Muuttaa emme voi, emmekä haluakaan. Eikä minun ole mahdollista saada uutta työtä täältä.
Mutta olen miettinyt sitä, että jos mies jäisi kotiin vauvaa hoitamaan. Tiedän, että jäisi mielellään.
Onko työttömän (ansiosidonnaisella) mahdollista hoitaa lastaan kotona? Siis ei hakis kotihoidon tukea ollenkaan. Ja kävis sitten aina välillä tekemässä työkeikkaa. Minä voisin olla silloin lomalla/hoitovapaalla.
Eikö lähellä sitten ole perhepäivähoitajaa?
Vaikka mekin asuimme korvessa, niin ei meiltäkään ollut " kuin" 20 km päiväkotiin ja lähin ryhmis oli 10 km päässä. Usein siis jouduin lähteämään väärään suuntaan viemään lapsia. En jaksanut sitä kauaa, vaan myimme talomme ja asumme nyt keskustassa. Ihanaa!
Miten niin ette voi muuttaa? En ymmärrä.
Ajatellaan asiaa näin. Miksi meillä on vasaroita? No siksi että sillä voisi rakentaa taloa.
MIksi meillä on työtä? No siksi että työstä saatavalla palkalla voisi elättää itsensä ja perheensä?
Sinulla menevät nyt keinot ja määränpää sekaisin. Työssäkäynti on keino ei elämäntavoite. Elämän tavoite, tarkoitus on eläminen. Sukupolvesta toiseen, siis lapset kuuluvat siihen parhaassa tapauksessa välttämättä. Lapset saattaisivat siis olla elämän tarkoitus. Heitä ei voi vaihtaa. Työpaikkoja on vaikka millaisia, niitä voi vaihtaa kuin paitaa. Riippuu ihan omista ajatuksista ja asenteista, joita niitäkin voi vaihtaa. Sinä olet ja pysyt, niin puolisosikin. Lapsetkin ovat samanlaisia. Te olette se talo, jota vasaralla rakennetaan ja pidetään kunnossa. Ja palkkatyö on vasaran asemassa.
Että silleen. Onnea tulevalle odotukselle!
Vierailija:
Onko työttömän (ansiosidonnaisella) mahdollista hoitaa lastaan kotona? Siis ei hakis kotihoidon tukea ollenkaan. Ja kävis sitten aina välillä tekemässä työkeikkaa. Minä voisin olla silloin lomalla/hoitovapaalla.
Ei se muuttaminen ketään autuaaksi tee.
Tekisi mieli muuttaa pienempään ja rauhallisempaan paikkaan, mutta työnsaanti mietityttää.
Ollaan molemmat it-alalla ja mulla on sellainen käsitys että kaikki sen alan työpaikat on keskittyneet kasvukeskuksiin.
Mitä siis teet työksesi sinä, joka asut pienellä paikkakunnalla, ja myös työpaikkasi on lähellä kotiasi?
Sen sijaan sitä tulet todennäköisemmin suremaane ettet koskaan saanut omaa lasta.
Kyllä ne käytännön asiat aina järjestyy.
Varsinkin jos tulee surua niin lapset ovat se joka silti tuo iloa ja toivoa tulevaan harmaimpinakin hetkinä.
Vierailija:
Ei se muuttaminen ketään autuaaksi tee.
Olen samoilla linjoilla...
Emme halua muuttaa kun meillä on täällä oma koti, jossa on halpa asua.
Satutaan vaan asumaan melko korvessa, mutta se taas ei haittaa tätä mun työtä ollenkaan.
Ainoastaan tämä lastenhoitojuttu olisi vähän ongelmallinen.
Saako työntekijä olla useamman kuin kaksi jaksoa hoitovapaalla, jos se sopii työnantajalle? Mikä oli hoitovapaan minimipituus?
Vierailija:
Se taitaa tulla niin kalliiksi, ettei meillä ole siihen varaa.
Siis lastenhoitajan palkkaaminen on varmaan niin kallista, ettei meillä ole siihen varaa.
mietit, miten saisit helpoiten lapsen hoitoon, että pääset töihin. Ei lapsia kannata tehdä vain siksi, että niitä kuuluisi jotenkin kaikkien tehdä. Kyllä lapsia maailmassa riittää, vaikka kaikki eivät lisääntyisikään. Tehkää lapsia vasta, kun lapsi on etusijalla, ja itse olet valmis luopumaan jostain lapsen hyvinvoinnin takia, tai jopa muuttamaan, jos tilanne sitä vaatii.
kelan sivuilla katsomassa mitä tukia saatte lastenhoitoon, myös hoitajan palkkaamiseen.
Tämä on ehkä väärä foorumi sinulta kysellä, kannattaako lapset jättää tekemättä, mutta kyllä ihminen voi elää ihan täyttä elämää ilman lapsiakin. Jotkut uppoutuvat työhönsä, ja sekin on ihan ok.
Mutta et vieläkään vastaa kysymykseen: miten niin lähempänä ei ole esim. pph:aa? EI VOI OLLA 45 km lähimpään hoitopaikkaan. En usko!
Itse en ainakaan onneksi ajatellut asioita noin tarkkaan. Halusin lapsia. Piste. Vaikka olikin epäsäännöllinen työaika ja muutimme korpeen. Kyllä asiat silti järjestyivät. VAihdoin töitä.
Nykyään emme asu enää niin korvessa mutta teen töitä kotona kääntäjänä. Olen yrittäjä. Voisin siis asua missä tahansa mutta sosiaalisen elämän ja lasten takia asumme nykyään ihan kylässä...
lastenhoitajan tai aupairin.